Oulun seurakuntayhtymässä on tehty kaksi erilaista ratkaisua rakennuksista, joissa on epäilty sisäilmaongelmia. Kiimingin seurakuntatalo puretaan, mutta Pyhän Tuomaan kirkko peruskorjataan.
Kiimingin seurakuntatalon purku-urakan on määrä käynnistyä ensi keväänä. Seurakuntatalo on ennättänyt olla pystyssä vain 34 vuotta.
Purkuluvan hakemisen taustalla ovat 1 200 neliön suuruisen seurakuntatalon sisäilmaongelmat ja Kiimingin seurakunnassa tehty tilatarveselvitys, jonka mukaan rakennus on liian iso seurakunnalle.
Oulun seurakuntayhtymän tavoite karsia työtiloja myös edellyttää Kiimingin seurakunnalta liki tuhannen tilaneliön vähentämistä.
Seurakuntayhtymässä tehtiin jo vuonna 2013 päätös, jonka mukaan kiinteistöjä on vähennettävä 30 prosenttia vuoteen 2026 mennessä. Tätä tavoitetta ei ole kunnolla saavutettu.
Kiiminkiin on tarkoitus rakentaa puolet pienempi, neliön muotoinen ja hirsiseinäinen seurakuntatalo. Sen sisällä olisi korkea sisäkatto, joka toisi tilan tuntua. Nykyisiä suuria aulatiloja ei olisi.
Seurakuntatalon purkuluvan myönsi Oulun kaupungin rakennuslautakunta kokouksessaan 19. elokuuta.
Oulun museo- ja tiedekeskus, joka on Museoviraston paikallinen edustaja, jätti lupahakemukseen kaksi kielteistä lausuntoa. Sen mukaan rakennus olisi kunnostettavissa sen perinteitä säilyttäen.
Rakennus edustaa Oulun kouluksi kutsuttua arkkitehtuurisuuntausta. Suuntauksen tunnettu kohde on muun muassa entinen Oulunsalon kunnantalo.
KIIMINGIN KIRKKOHERRA Pauli Niemelä esittelee monimuotoisen seurakuntatalon ongelmakohtia, joita ovat juhlasalin suuret lasi-ikkunat ja lasikatto, joka on vuotanut useita kertoja. Osa lasikatteesta on varmuuden vuoksi tilkitty nyt muovilla.
– Lisäksi rakennuksessa on tasakattoinen siipiosa, jossa sadevedet on ohjattu katon keskellä olevasta rännistä alas. Osassa rakennuksesta ei ole ollenkaan räystäitä, jolloin sadevesi valuu ja kastelee tiiliseiniä, Niemelä kertoo.
Perusongelma on hänen mukaansa kuitenkin siinä, että koko rakennus on perustettu ympäröivään maanpintaan nähden liian alhaalle. Lisäksi suuria havupuita on jätetty liian lähelle rakennusta.
Henkilökohtaisesti hän olisi halunnut säilyttää kauniin rakennuksen.
– Ehdotimme, että rakennuksen pääsali ja suuri aula olisi säilytetty. Aulaan olisi voitu rakentaa asiakaspalvelu- ja henkilökunnan tilat, Niemelä kertoo.
Toisaalta julkisyhteisöllä ei ole varaa kokeilla, onnistuisiko miljoonaremontti, Niemelä huomauttaa. Mitä jos rakennuksessa havaitut sisäilmaongelmat jatkuvat sen jälkeenkin?
Salissa ei tuoksu home, mutta muun muassa eräät kuorolaiset ovat kertoneet kärsineensä harjoituksissa päänsärystä ja hengitystieongelmista.
Oulun seurakuntayhtymä teetti Kiimingin seurakuntatalossa kuntotutkimuksen kesällä 2024 sen jälkeen, kun osa sen tiloista oli asetettu käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Tutkimuksen teki A-Insinöörit Oy.
– Rakennuksesta löydettiin erilaisia mikrobeja, kuten sädesientä, kirkkoherra Niemelä kertoo.
Löydöksiä oli eniten sakastissa ja pääsalin vieressä olevassa monitoimisalissa, jossa on pidetty kokouksia ja rippikoululeirejä. Lisäksi runsaasti mikrobikasvustoa oli salin siirtoseinän ulokkeessa.
Rakennuksessa kirjattiin runsaasti erilaisia rakenteellisia ongelmia. Koko rakennuksen korjaaminen maksaisi noin viisi miljoonaa euroa. Oulun seurakuntien tilatarveselvitystä tehnyt työryhmä esitti, että rakennus purettaisiin ja sen tilalle rakennettaisiin selkeästi pienempi 400 neliönmetrin kokoinen seurakuntatalo.
SISÄILMAONGELMIA ON seurakuntalaisten ja työntekijöiden palautteen perusteella myös Oulun Pyhän Tuomaan kirkossa Puolivälikankaan kaupunginosassa. Kirkon kohtalosta on keskusteltu jo noin kymmenen vuotta.
Yksi vaihtoehto oli purkaa kirkko ja rakentaa sen tilalle uusi, sillä se oli rakennustekniikaltaan tiensä päässä.
Yhteinen kirkkovaltuusto päätyi kirkon peruskorjaukseen sen jälkeen, kun Museovirasto oli esittänyt kirkon suojelua. Juha Leiviskän suunnittelema kirkko määrättiin suojeltavaksi Kirkkohallituksen täysistunnossa maaliskuussa.
Rakennukseen on päätetty tehdä perusteellinen remontti, jonka kustannusarvio on 11,6 miljoonaa euroa, kertoo Tuiran seurakunnan kirkkoherra Lauri Kujala.
Remontissa nykyisiä tiloja muokataan myös seurakunnan työtiloiksi. Tulevaisuudessa kirkon viereiselle tontille pyritään saamaan rakennus, josta seurakunta voi vuokrata lisää työtilaa.
– Pääkirkko Tuomaasta tulee remontin valmistuttua, Kujala sanoo.
Pyhän Tuomaan kirkon sisäilmaongelmista on puhuttu jo vuosia, mutta kirkkoa ei ole Kujalan mukaan asetettu käyttökieltoon.
KIRKKO VALMISTUI vuonna 1975. Arkkitehti Ilpo Väisänen kiinnittää huomiota maavaraiseen lattiaan.
– Maavarainen lattia valettiin siihen aikaan yleensä sepelikerroksen päälle. Jos sepelin sekaan on jäänyt rakennusjätteitä, kuten sahanpurua, synnyttää se mikrobikasvustoa, jonka aistii huonona sisäilmana, Väisänen sanoo.
Toivoa paremmasta huomisesta Puolivälikankaalla antaa vantaalaisen Myyrmäen kirkon hyvin onnistunut remontti, kirkkoherra Kujala kertoo.
Myyrmäen kirkon sisäilmaongelmien aiheuttaja löytyi lattian muovimattojen alta sekä kosteista ulkoseinistä. Myös Myyrmäen kirkko on Juha Leiviskän suunnittelema.
Pyhän Tuomaan kirkon sisäilmasta ei ole Kujalan mukaan vielä tutkimustietoa.
SEURAKUNTIEN RAKENNUKSIA puretaan liian heppoisin perustein, sanovat oululaiset arkkitehdit Tapio Rönkönharju ja Ilpo Väisänen.
Molemmilla on takanaan vuosien työura. Rönkönharju opetti pitkään Oulun yliopistossa arkkitehtuuria. Väisänen on puolestaan yksi Oulun koulun arkkitehtuurisuunnan perustajista. Hän on nyttemmin eläkeläisenä erikoistunut vanhoihin puurakennuksiin, kuten kirkkojen korjauksiin.
– Sisäilmaongelmaa käytetään keppihevosena, joka oikeuttaa rakennuksen purkamiseen, Rönkönharju sanoo.
Jos seurakunnat haluavat eroon liikaneliöistään, olisi remontti edullisempi vaihtoehto kuin kokonaan uuden rakentaminen, hän huomauttaa.
Lue myös:
Sotkamon seurakunta hakee kolmelle rakennukselle purkulupaa
Oulun Pyhän Tuomaan kirkko suojellaan ensimmäisenä Juha Leiviskän töistä
Ilmoita asiavirheestä