Kiihtelysvaaran uusi puukirkko on valmis ja se otetaan käyttöön sunnuntaina ensimmäisen adventin juhlamessussa. Jo tänään perjantaina pidettiin kirkonmäellä palaneen kirkon muistoksi hankitun enkelipatsaan paljastustilaisuus, joka kokosi kirkonmäelle paljon paikkakuntalaisia ja kutsuvieraita.
Vanha, vuonna 1770 valmistunut puukirkko tuhoutui tuhopoltossa 23. syyskuuta 2018. Uuden kirkon rakentamisesta päätettiin jo melko pian tuhopolton jälkeen.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko on tyyliltään maisemallinen ristikirkko. Se on kokonaan rakennettu puusta ja kokoaa sisälleen maksimissaan 250 ihmistä. Kirkon katto on kuparipeltiä ja sen laella kohoaa lyhtymäinen uloke, jonka huipulla on risti. Kirkko on myös monitoimikirkko, eli se noudattaa niin sanottua Saman katon alle -periaatetta: pyhinä se kokoaa kattonsa alle jumalanpalveluksiin ja kirkon pyhiin toimituksiin saapuvan seurakunnan, arkisin sitä voidaan käyttää kokouksiin, lasten kerhoihin, kuoroharjoituksiin, kyläjuhliin ja niin edelleen. Rakennuksessa on myös seurakunnan työntekijöiden toimistotiloja.
Uuden kirkon rakennuskulut ovat kokonaisuudessaan noin 5,5 miljoonaa euroa. Kiihtelysvaara-Seura ja kyläläiset organisoivat keräyksen, jonka tuotto oli lopulta noin 550 000 euroa. Keräyksen taustalla organisaattoreina olivat Eevi ja Matti Väistö. Rakennuskustannuksiin osallistuivat huomattavilla summilla myös Joensuun seurakuntayhtymä, kirkkohallitus ja monet lahjoittajat. Rahaa kerättiin myös monissa tukikonserteissa.
Uusi kirkko on puukirkko, jonka pystypuuparkettilattia on tehty 43 000 mäntyisestä liimatusta paneelista. Tätä lattiaa perjantaina uuden kirkon mediatilaisuudessa puhunut työmaan vastaava rakennusmestari Seppo Lasanen piti koko työmaan vaativimpana kohtana. Kirkon rakentamiseen käytetyn hirsimäärän yhteispituus on Lasasen mukaan 2,7 kilometriä. Se sitoo hänen mukaansa hiiltä yhtä paljon, kuin ilmaan vapautuisi hiilidioksidia 1,5 miljoonan henkilöautolla ajetun matkan aikana.
Perjantain mediatilaisuudessa puhunut Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen muistutti kirkkojen pitkästä iästä: edellinen kirkko oli rakennettu vuonna 1770, jolloin syntyivät Napoleon ja Beethoven, ja James Cook löysi Australian.
– Jos laskemme tälle uudelle kirkolle vähintään saman käyttöiän, olemme noin vuodessa 2270. Vanhan sanonnan mukaan kirkossa ajatellaan vuosisadoissa.
Jolkkonen viittasi puheessaan myös siihen, miten entinen kirkko oli ollut kiihtelysvaaralaisille tärkeä ja rakas pyhäkkö, joka palveli kymmenen sukupolven ajan.
– Olen vakuuttunut siitä, että tällainen rakas ystävä, erottamaton osa omaa sielunmaisemaamme tulee kiihtelysvaaralaisille myös tästä uudesta kirkosta. Ahkera kirkon käyttö on sen parasta suojelua.
Jolkkonen kiitti puheessaan kaikkia uuden kirkon rakentamiseen tavalla tai toisella vaikuttaneita henkilöitä.
Vuodesta 2012 alkaen Kuopion piispana toiminut Jolkkonen mainitsi puheessaan, että sunnuntaina käyttöön vihittävä uusi kirkko on hänelle ensimmäinen, jonka hän piispana vihkii.
– Minulle uuden kirkon vihkiminen on myös henkilökohtaisesti liikuttava asia. Kyllästyin välillä väitöskirjan tekemiseen Helsingin yliopistossa 1990-luvun lopulla ja sain paeta kesäpapiksi Kiihtelysvaaraan. Siksi myös itselläni on rakkaita muistoja Kiihtelysvaaran ihmisistä ja vanhasta kirkosta.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko on sen pääsuunnittelijan, arkkitehti Riitta Kuittisen mukaan seurakunnan koti, monitoimirakennus, jota voidaan käyttää monin tavoin. Sen kalustus on siirrettävää.
– Vanhasta kirkosta pelastettu alttaritaulu on osa uuden kirkon tarinaa ja sijoitettu kunniapaikalle alttariseinälle. Ei ole siis tehty niin, kuin monissa moderneissa kirkoissa, joissa taulun paikalla on vaikkapa iso ikkuna, josta näkee maiseman.
Seurakuntalaisten toiveena oli Kuittisen mukaan alusta alkaen ristikirkko ja puurakentaminen.
Kirkossa on suurikokoisia ikkunoita.
– Tärkeä lähtökohta oli myös kaunis paikka. Täältä avautuu isoja ikkunoita ympäröivään maisemaan.
Vanhassa 1700-luvun arkkitehtuurissa oli paljon käsityön tuntua, jota ei Kuittisen mukaan ole helppo ujuttaa teollisesti toteutettuun nykyarkkitehtuuriin, Uudessa kirkossa on Kuittisen mukaan hyödynnetty katosta tulevaa ylävaloa.
– Liikkuminen kirkkotilassa on hyvin perinteistä. Alttari on itäänpäin, kuten vanhoissa kirkoissa yleensäkin. Sakraalein tila eli kirkkosali on hyvin korkea, ”arkisemmissa” osissa kirkkoa katto on matalammalla.
Hyvin keskeinen uuden kirkon suunnittelun näkökulma on Kuittisen mukaan ollut kierrätysteema.
– Urut on saatu Länsi-Pasilan kirkosta Helsingistä. Tuolit taas ovat entisestä seurakuntatalosta siirrettyjä, uudelleen verhoiltuja tuoleja. Tällainen tekee tästä kirkosta tämän päivän rakennuksen. Tulevaisuuden arkkitehtuurin tulisi olla sellaista, että estetiikka ei täysin hallitse, vaan pyritään pitkään käyttöikään ja tehdään siitä, mitä saatavissa on. Tämä on myös se Black Friday -näkökulma, Kuittinen sanoi.
Kirkon pihalla paljastettiin perjantaina myös enkelipatsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Panu Patomäki. Veistos seisoo jalustalla, jonka olennainen osa ovat palaneen kirkon vanhat kiviset portaat. Patsaan rahoitti Kiihtelysvaarasta lähtöisin oleva kauppaneuvos Kyösti Kakkonen, joka lahjoitti myös huomattavan summan uuden kirkon rakentamiseksi.
Patsaan paljastus oli samalla päätepiste uuden kirkon rakennustyölle. Paikkakuntalaisille hetki oli herkkä ja merkittävä.
Kiihtelysvaaralainen Salme Myller kertoo, että ”nyt tuntuu hyvältä”. Vanhan kirkon tuhopoltto oli hänelle monen muun paikkakuntalaisen tavoin järkytys.
– Muistan entisen kirkon palamisen ja kyllä se oli silloin mahdoton ajatus. Miten voi ihminen tehdä sellaista? Se oli meidän hääkirkkomme ja lastenlasten kastekirkko. Kyllä siitä vanhasta kirkosta on monet muistot ja valokuvat, Myller kertoo.
– Hyvähän tämä varmasti on. Pitää nyt ajatella vähän eri tavalla. Sisustuksiltaan se on ainakin monipuolisempi ja varmaan käytännöllinen. Tunnelma on varmaan erilainen, sitä kun on tottunut sitä entistä kirkkoa katsomaan. Mutta olen ehdottomasti hyvin tyytyväinen. Pyhänä meinaamme kyllä käydä kirkonmenoissa. On hyvä, että tämä saatiin rakennettua ja nyt meille on tullut kirkko, Salme Myller sanoo.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä