Keskiajalla munkit kaatoivat metsiä ja hiljentyivät luonnossa, kertoo luostarien metsäsuhdetta tutkiva Teemu Immonen

Historiantutkija Teemu Immonen tutkii keskiajan luostarien luontosuhdetta etenkin Etelä-Italiassa kirjoitettujen tekstien kautta. Kuva: Seppo Kemppainen

Erämaa on ollut luostarilaitokselle paikka, jossa on mahdollista kohdata Jumala. Luostarilaitoksen alkuna pidetäänkin 200–300-lukujen Egyptin erakkohengellisyyttä. Näillä esikuvilla oli vaikutusta myös keskiaikaisen Montecassinon luostarin munkkien luontokäsitykseen. ‒ Keskiajan Italiassa vetäydyttiin autiomaan sijaan metsään, ja metsä alettiin nähdä hengellisen kilvoittelun paikkana, dosentti Teemu Immonen Turun yliopistosta kertoo. Samalla erakkojen elämäkertoja ryhdyttiin kääntämään latinaksi, ja vaatimattomasti eläneet…

Etkö ole vielä tilaaja?

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!
Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin ja näköislehtiin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTyttärensä menettäneen Katja Laitisen jouluihin on palannut lämpö ja syvyys
Seuraava artikkeliTV-vinkki: Täydellisen murhan mysteeri alttarilla

Ei näytettäviä viestejä