Berliiniin rakennettavan House of One uskontojen talon peruskivi muurattiin jo lähes neljä vuotta sitten, mutta suurta edistystä rakennustyömaalla ei ole edelleenkään nähtävissä. Ainoastaan aidatun tontin edessä liehuvat House of One -liput ja infotaulut kielivät siitä, että aidan takana näkyvälle alueelle ollaan rakentamassa kristittyjen, juutalaisten ja muslimien yhteistä taloa.
House of One -säätiön hallintojohtajan Roland Stolten mukaan työmaalla on kuitenkin tapahtunut edistystä.
– Rakentamista edeltävät arkeologiset työt on jo suoritettu. Tämä työvaihe oli välttämätön, koska uskontojen talo rakennetaan paikalla aiemmin sijainneen Petrikirchen perustusten päälle. Myös betonipilariperustukset on jo tehty. Rakennushankkeen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen.
Alku on tehty, mutta jo nyt on selvää, että rakennuksen valmistuminen lykkääntyy. Tällä hetkellä valmistumisaikatauluksi arvioidaan vuotta 2028, mutta projektin toteuttamiseen liittyy edelleen monia haasteita. Niistä päällimmäisiin kuuluvat voimakkaasti kallistuneet rakennusmateriaalit, jotka ovat nostaneet tuntuvasti kokonaiskustannuksia.
Kun rakennuksen kokonaishinnaksi vuonna 2020 arvioitiin reilut 47 miljoonaa, nyt kustannusten arvioidaan olevan 69,5 miljoonaa euroa. Berliinin osavaltion ja liittovaltion tukea sekä rahalahjoituksia on kertynyt noin 53 miljoonaa eli rahoitusaukko on tämänhetkisten tietojen mukaan reilut 16 miljoonaa.
JOS SAKRAALIRAKENNUKSEN valmistumista joudutaankin vielä odottamaan, kiinnostus itse projektia kohtaan lisääntyy. Ei pelkästään berliiniläisten keskuudessa, vaan myös kansainvälisellä tasolla.
– Olemme saaneet lahjoituksia 70 eri maasta. Jo se osoittaa, että hanke kiinnostaa laajalti. Projektimme säteilyvoimasta kertovat myös partnerihankkeemme Georgiassa ja Keski-Afrikan tasavallassa, Stolte kertoo.
Vaikka hankkeen kannatus on lisääntynyt vuosien mittaan, olisi liioiteltua sanoa, että siihen suhtaudutaan pelkästään positiivisesti.
Hankkeessa vuoden 2015 lopulta lähtien mukana ollut imaami Osman Örs myöntää, että hanketta kannattavat edelleen etupäässä liberaalit kristityt, juutalaiset ja muslimit.
– Meille on selvää, että emme tavoita kaikkia. On seurakuntia, jotka eivät halua olla mukana uskontojen välisessä vuorovaikutuksessa, kun taas toiset tarvitsevat enemmän totutteluaikaa. Kannatus on kuitenkin kasvanut vuosien mittaan.
Örs mainitsee esimerkkinä rauhanrukoukset, joita alettiin pitää Hamasin 7.10.2023 tekemän terrori-iskun jälkeen. Rukoushetkiin osallistuu hänen mukaansa nykyään useita imaameja.
– Heillä ei ole mitään ongelmaa rukoilla yhdessä juutalaisten ja kristittyjen kanssa. Rukoilemme yhdessä rauhan ja kaikkien uhrien puolesta olematta puolueellisia. Monelle on toivoa antavaa nähdä, että juutalaiset, muslimit ja kristityt rukoilevat rinta rinnan näinä aikoina. Sillä on hyvin voimakas vaikutus.
LISÄÄNTYNYT HYVÄKSYNTÄ näkyy Örsin mukaan myös siinä, että kolmen uskonnon edustajia pyydetään yhä useammin instituutioihin – esimerkiksi kouluihin, yliopistoille ja poliisikouluihin – kertomaan siitä kuinka eri uskonnot toimivat rauhanomaisesti yhdessä.
– Emme puhu pelkästään konflikteista, vaan aivan normaaleista asioista, kuten juutalaisten, kristittyjen ja muslimien välisistä yhtäläisyyksistä. Erityisesti koululaisten keskuudessa kiinnostus on suurta. Jo sillä, että heidän edessään seisoo kristitty, muslimi ja juutalainen, on tärkeä merkitys.
Osman Örs on omakohtaisesti kokenut uskontojen välisen yhdistävän voiman, sen että monista kristityistä ja juutalaisista on tullut hänelle tärkeitä ja läheisiä ystäviä. Hänelle uskontodialogi on loputon oppimisprosessi, joka vie hetkeksi omasta kokemusmaailmasta itselle vieraaseen kokemusmaailmaan.
– Tämä tapahtuu esimerkiksi kun muslimina menen juutalaiseen tai kristilliseen jumalanpalvelukseen. Uskontodialogi edellyttää sitä, että uskaltaa katsoa omaa nenänvarttaan pidemmälle ja pystyy näkemään erilaisuuden rikkautena, mutta kuitenkin niin, että pysyy omassa uskon maailmassaan.
Uskontodialogi ei tarkoita sitä, että sekoitamme uskonnot keskenään, Örs painottaa.
USKONTOJEN TALON idea ei sinänsä ole uusi. Vastaavia taloja on esimerkiksi Sveitsin Bernissä tai pohjoissaksalaisessa Hannoverissa. Berliinin uskontojen talon tekee kuitenkin erityiseksi se, että se rakennetaan alusta lähtien kolmen uskonnon taloksi.
Uskontodialogi on huomioitu myös Kuehn Malvezzi -arkkitehtitoimiston laatimassa rakennussuunnitelmassa. Berliinin uskontojen talossa juutalaiset, kristityt ja muslimit toimivat saman katon alla, mutta siten että synagoga, kirkko ja moskeija ovat erillisissä tiloissa. Rakennuksen keskelle on suunniteltu yhteinen tila, jossa eri uskonnot voivat kohdata.
Erityiseksi uskontojen talon tekee myös paikka, jolle se rakennetaan.
– Talo rakennetaan keskelle Berliiniä paikalle, joka on ollut 1200-luvulta lähtien uskonnollinen paikka. Mielestäni tällä on tärkeä kulttuureja ja uskontoja yhdistävä merkitys. Samalla se osoittaa myös sen, että uskonnot näyttelevät edelleen tärkeää osaa maallisessa Berliinissä, Roland Stolte sanoo.
Ilmoita asiavirheestä