Suomen jäsenyyden ratifioiminen sotilasliitto Naton jäsenmaissa on edistynyt kuluneena kesänä historiallisen nopeasti.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö arvioi, että tuleva Nato-jäsenyys ei mitenkään mullista puolustusvoimien kirkollista työtä. Suomalaisilla sotilaspapeilla on hänen mukaansa kokemusta kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä, missä toimitaan ensi sijassa oman joukon kanssa.

– Suomalainen pappi siis palvelee ennen kaikkea oman maan sotilaita. Tilanne on toinen silloin, kun kansallinen joukko on pieni eikä sillä ole mukana omaa pappia. Tällöin voidaan turvautua toisen maan sotilaspappiin. Uskon, että hengellisessä työssä säilyvät edelleen kansalliset piirteet, Särkiö toteaa.

Joitakin hyviksi koettuja toimintatapoja voidaan Särkiön mukaan tarvittaessa oppia muilta. Esimerkiksi eettiseen toimintakykyyn ja henkiseen kriisinkestävyyteen liittyvä tutkimus ja koulutus Suomessa ovat hänen mukaansa saaneet vaikutteita Nato-maista, erityisesti Yhdysvalloista.

Nato-jäsenyys lisää kansainvälisten sotaharjoituksien ekumeniaa

Sotilaspapiston kansainväliset yhteydet ovat jatkuneet Särkiön mukaan jo pitkään. Ne tiivistyvät nyt entisestään kansainvälisen harjoitustoiminnan kautta. Keskeistä myös sotilaspappien työlle on kenttäpiispan mielestä kyky toimia yhteistyössä ja tehdä vastavuoroisesti osaa kumppanimaiden tehtävistä, kuten tukea henkistä kriisinkestävyyttä ja kaatuneiden huoltoa.

– Toisten maiden sotilaspappien työn tunteminen lisääntyy kontaktien kautta. Suomalaisia sotilaspappeja on osallistunut kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin – parhaillaankin Libanonissa – sekä koulutuksiin jo pitkään.

Tietynlainen ”kenttäekumenia” voi Naton myötä lisääntyä.

– Kansainvälisissä sotilasjoukoissa voi olla edustettuina monia eri tunnustus- tai uskontokuntia. Siksi esimerkiksi kenttähartauksissa ja opetuksessa on otettava huomioon se, etteivät ne ole ulossulkevia esimerkiksi tunnustuksellisuuden kautta. Rukouksen edellä pappi voi sanoa rukoilevansa oman traditionsa mukaan ja antaa kuulijalle mahdollisuuden liittyä halutessaan siihen, Särkiö hahmottaa.

Särkiö arvioi, että kunkin maan sotilaspapistolla on vahvuuksia ja omaan kulttuuriin sopivia toimintatapoja.

– Suomessa sotilaspapeille ominaista on samaistuminen niin rivisotamieheen, siviilihenkilöstöön kuin upseeriin, sotilaspapit ovat kaikkia varten. Erityistä moniin muihin maihin verrattuna on Suomen sotilaspapistoa ja muuta henkilökuntaa yhdistävä kokemus varusmiespalveluksesta tai naisten vapaaehtoisesta palveluksesta.

Särkiö arvioi, että sotilaspapeilla on Nato-maissa varsin vakiintunut asema ja rooli.

– Siten Nato-jäsenyys tuskin ainakaan heikentää kirkollisen työn asemaa puolustusvoimissa.

Kuvassa puolustusvoimien 100-vuotisjuhlan valmistelua Helsingin tuomiokirkon edustalla.
Kuva: Ilmari Fabritius / Lehtikuva

”Elämme sotien jälkeisen ajan suurinta murrosaikaa”

Entä koskeeko velvollisuus lähteä Naton operaatioihin ulkomaille myös sotilaspappeja? Särkiön mukaan sotilaspappi osallistuu operaatioihin osana joukkoa, johon hänet on sijoitettu.

– Naton asettamien velvoitteiden edellyttämät järjestelyt selviävät vasta jäsenyysprosessin edetessä, mutta on mahdollista, että henkilöstöä koskevaan velvoittavuuteenkin liittyvä lainsäädäntö tulee tarkasteltavaksi.

Mikä voisi olla kenttäpiispan oma kanta Suomen Nato-jäsenyyteen?

– Sotilaina toteutamme meille annettuja tehtäviä henkilökohtaisesta Nato-kannasta riippumatta. Nykyisessä tilanteessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys näyttää tuovan vakautta Itämeren ja Jäämeren alueelle, Särkiö linjaa.

Tällä hetkellä eletään Särkiön mukaan sotien jälkeisen kauden suurinta murrosaikaa, joka koettelee niin sisäistä kuin ulkoista turvallisuutta.

– Valtiojohto pyrkii turvaamaan yhteiskunnan jatkuvuutta eri tavoin ja siksi on tehtävä merkittäväkin päätöksiä. Pohjoismaiden keskinäinen ja Nato-maiden tiivistyvä yhteistyö on yksi keino varmistaa tulevaisuutta. Myös sotilaspapit sekä eri kirkot toimivat tämän puolesta, kenttäpiispa Pekka Särkiö sanoo.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!