Keksintösäätiö kiistää, että se olisi tukenut Droppi Veripalveluun liitetty syntimittaria, jolla voitaisiin mitata ihmisten syntisyyttä verestä.
– Ei pidä paikkaansa. Olen tänä aamuna käynyt läpi meidän failit ja muistellut, mitä asiassa on silloin ollut esillä. Säätiölle asia on tuotu ennaltaehkäisevän terveydenhuollon uudentyyppisenä automaattisena menetelmänä. Sen kehittämisestä on ollut kysymys. Syntisyyden mittaamista ei ole tuettu, Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila sanoo.
Droppi Veripalvelut on saanut tukea Keksintösäätiöltä, palvelun toimistusjohtaja Marko Vapa kertoi
Helsingin Sanomillle
. Vapan mukaan keksintösäätiö piti syntimittaria hyvänä bisnesmallina.
– Se mitä minä haluaisin painottaa on se, että Keksintösäätiö ei ole missään vaiheessa rahoittanut syntisyyden mittaamista vaan terveydenhuollon mittaamismenetelmää, jossa olisi sovellutuksia tulossa vaikkapa ennakoivassa terveydenhuollossa. Syntisyyden määrittäminen ei ole ollut esillä, Jutila kuitenkin vakuuttaa.
Marko Vapa kertoo Kotimaa24:lle kuten Jutila, että Keksintösäätiölle lähetetyissä papereissa ei ole ollut puhetta syntimittarista. Sen sijaan Vapan mukaan Droppi-veripalvelun ja Keksintösäätiön yhteisessä palaverissa syntimittarista on kerrottu yhtenä mahdollisuutena, jossa Droppi Veripalvelun asiakkaat voisivat hyödyntää palvelun kehittämää menetelmää. Vapa on jo aiemmin todennut, että syntimittari ei liity suoranaisesti Droppi Veripalveluun vaan Marko Vapan veljen Mikko Vapan Mikkoskopia-yritykseen. Tässä tapauksessa siis Mikkoskopia olisi voinut hyödyntää veripalvelun tuotetta syntimittariaan varten.
Kirsi Armanto, Keksintösäätiön entinen liiketoiminnan kehittämispäällikkö, jolle syntimittarista oli Vapan mukaan keksintösäätiön ja Droppi Veripalvelun palaverissa mainittu, ei työskentele enää Keksintösäätiössä. Armanto sanoo Kotimaa24:lle, ettei hän voi puhua salassapitosäännösten vuoksi asiasta mitään.
Keksintösäätiö ei salassapitovelvollisuuden vuoksi paljasta antamiensa tukien summia. Sen sijaan Marko Vapa kertoo, että Keksintösäätiö on myöntänyt 5000 euroa verenpuhtauden koneellisen mittaamisen menetelmän patentoimiseen. Patentoimisprosessi on kesken.
Julkisuudessa asiantuntija ovat leimanneet koko Droppi Veripalvelun verenpuhtauden mittaamisen ja sairauksien selvittämisen hyytyneestä verestä jonkinlaiseksi vaihtoehtopupuksi. Jos näin on, miksi Keksintösäätiö on tukenut tätä toimintaa?
– Meillä ei ole olemassa tiukkoja rajoja, mihin saa mennä ja mihin ei, totta kai eettisyyttä korostetaan. En osaa yhdistää, mikä tekisi vaihtoehtoisen siitä. Voi se olla vaihtoehtoinen, mutta se on yksi menetelmä muiden kilpailevien joukossa. Ei joka keksinnössä painoteta samoja asioita, vaan sitä, tuoko se jotain uutta omalla alallaan, pystyykö se pärjäämään jo markkinoilla olevien menetelmien kanssa ja niitä vastaan, Juha Jutila sanoo.
– Ei rahojen takaisinperintää ole ollut millään tavalla esillä. Eivät perustiedot ole muuttuneet millään tavalla kun puhutaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon menetelmästä.
Olisiko syntimittaria voitu tukea?
Viime vuonna ja toissavuonna Keksintösäätiö jakoi tukia 2,5 miljoonaa. Sen lisäksi säätiö teetti keksijöille selvityksiä, minkä vuoksi yhteissumma nousee 4,5 miljoonaan. Yksittäiset tuet vaihtelevat tonnista kymppitonneihin. Tukia saatetaan antaa samaan hankkeeseen useamman kerran.
Juha Jutila, jos syntimittariin olisi haettu rahaa, olisiko Keksintösäätiö voinut tukea?
– En minä rupea sitä arvioimaan. Toki uutuuden perustelut ja se eettisyys siinä tilanteessa olisivat varmaan tulleet vähän toisella tavalla huomioitua.
Keksintösäätiön hallituksessa istuu myös johtaja Jari Romanainen Tekesistä.
Myös hän toteaa, ettei säätiö ole rahoittanut syntimittaria.
– Siinä on kysymys ollut veren analysoimisesta. Kun päätöksiä on tehty, mistään syntimittarista ei ole ollut minkäänlaista tietoa.
Tekesin teknologia-asiantuntija Risto Mäkikyrö kertoi Helsingin Sanomille sparranneensa Droppi Veripalveluja.
– Uskon, että analyysilla on markkinapotentiaalia, mutta sen lääketieteellinen pohja on hiekalle rakennettu, hän sanoi lehdelle.
Jari Romanainen, jos lääketieteellinen pohja nähdään hiekalle rakennetuksi, minkä vuoksi Tekes sparraa?
– Sparraustilanteessa katsotaan sitä, että kun henkilöllä on idea, niin tuodaan esille ne huolenaiheet, jotka liittyvät asiaan eli että idea saattaa olla heikolla pohjalla. Pohditaan, mitä yrittäjän kannattaisi tehdä, että pohja vahvistuu. Sparraus on lähinnä keskustelua ja siinä pyritään tuomaan esiin, mitkä ovat mahdolliset ongelmat, jos kehitetään kaupallista liiketoimintaa. Tieteellinen pohja on tässä tapauksessa varmaan yksi, mistä on keskusteltu. Näin uskoisin.
Tukeeko tai voisiko Tekes yleensä ottaen tukea vaihtoehtohoitoihin liittyviä asioita?
– Yleensä lähdetään siitä, että sen pitäisi olla jonkunnäköisellä pohjalla. En kyllä muista, onko vaihtoehtohoitoihin liittyviä asioita tuettu, en osaa sanoa.
(Kuvan lähde: Wikipedia/Drs. Noguchi, Rodgers, and Schechter of NIDDK)
Lue myös: Veripalvelun veljekset kertovat mitä on verensyntiopin taustalla
(Kirsi Armannon kommentti lisätty kello 13.41)