Piispat Mari Parkkinen ja Kaisamari Hintikka sekä Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala ja Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen ovat huolissaan kehitysyhteistyön rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista.

Hallituksen puoliväliriihessä etsitään paitsi säästö- ja veronkorotuskohteita, myös kasvutoimia. Pitkän aikavälin kasvutoimi on läsnäolo nykyisillä ja tulevaisuuden kasvumarkkinoilla.

Suomen kehitysyhteistyö on osoitetusti tehokasta ja tuloksellista. Kehitysyhteistyö perustuu luottamukseen ja yhteistyösuhteisiin, joita on rakennettu pitkään myös kansalaisyhteiskunnan, kuten kirkkojen, toimin.

– Yksinomaan Afrikan mantereella on 31 maata, joissa BKT:n kasvu on ollut uusimman käytössä olevan tiedon mukaan yli 4 prosenttia. Tällaisiin lukemiin ei juuri päästä Euroopassa tai muissa teollisuusmaissa”, Pauliina Parhiala muistuttaa yhteisesti julkaistussa tiedotteessa.

Tästä syystä Suomen ja Euroopan kannattaa tässä tilanteessa lähentyä entisestään kehittyviä maita – ei etääntyä niistä katkomalla siteitään. Näin linjaa asiassa Mikkelin piispa Mari Parkkinen.

– Turvallisuutta ei rakenneta ilman yhteisiä ihmisoikeuksia ja rauhaa. Kehitysyhteistyövaroin ylläpidetään rauhan ja vakauden kannalta keskeisiä instituutioita yhteisten riskien torjumiseksi ja ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi”, Mari Parkkinen sanoo.

HALLITUS ON kautensa loppuun mennessä leikannut kehitysyhteistyöstä jo 1,2 miljardia euroa. Samaan aikaan Yhdysvallat on nostanut kehittyville maille kohtalokkaita tullimuureja ja romahduttanut kansainvälisen apunsa.

Toiminnanjohtaja Tomi Järvisen mukaan leikkaukset näkyvät kohdemaissamme jo nyt, esimerkiksi monien pakolaislasten ja nuorten mahdollisuudet koulutukseen heikentyvät.

– Vaikeutunut rahoitustilanne johtaa siihen, että Suomen on vaikea pitää kiinni sitoumuksistaan ja kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia. On tärkeää, ettei Suomen luotettavuus kehitysyhteistyön kumppanina nyt horju. Myös kansainvälisessä kaupassa tätä hyvää mainetta tarvitaan”, Tomi Järvinen sanoo.

Kehitysyhteistyö on myös kahdenvälisten ulkosuhteiden hoitamista. Kun globaali kauppasota uhkaa, maailman kauppavirrat etsivät uusia uomia. Tässä vaiheessa Suomen ei ole tiedotteen julkaisijoiden mukaan viisasta kääntyä sisäänpäin ja karsia yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa.

Samaan aikaan kun kansainvälinen apu köyhille maille laskee nopeasti, sääntöpohjaista järjestelmää sekä kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan sitoumuksia horjutetaan.

– Leikkaukset kansainväliseen apuun ajavat äärimmilleen kiristettyä järjestelmää ja kaikkein köyhimpiä ihmisiä syvempään kriisiin. Vaikka Suomessa taloustilanne tuntuisi vaikealta, ongelmat ovat kehittyvissä maissa aivan toista luokkaa. Meillä on varaa auttaa”, Espoon piispa Kaisamari Hintikka sanoo.