”Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat Suomessa hävinneet taistelun Isosta Tarinasta”

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen pitää liki edesvastuuttomana, että hallitus on leikkaamassa kehitysyhteistyötä tekeviltä järjestöiltä pois miltei puolet niiden tähän saakka nauttimasta valtion tuesta.

Hänen mukaansa kaikkein suurin häviäjä leikkauksissa on Suomen monenkeskinen apu, eli kansainvälisille järjestöille ja rahoituslaitoksille annettu tuki. Kakkosena on järjestöjen kautta kanavoitu raha.

– Aika tasaisesti hallituksen kirves viuhuu. Vain humanitaarinen apu kärsii melko vähän, Lappalainen arvioi leikkaussuunnitelmia.

Lappalainen pitää hallituksen nyt suunnittelemia leikkauksia ”idioottimaisen tyhminä”, vaikka ymmärtääkin taloudellisen tilanteen vaikeuden.

Valtion kehitysyhteistyömäärärahat ovat olleet vuosi vuodelta merkittävämpiä kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. Ovatko järjestöt vuosien mittaan tukeutuneet liikaa valtioon?

Kysymys on Lappalaisen mielestä hankala mutta oikeutettu.

– On kyllä rehellistä sanoa, että suomalaiset järjestöt ovat kansainvälisessä vertailussa aika hyvin resurssoituja. Tämä on mahdollistanut aika monimuotoisen joukon mukana olemisen. Kieltämättä Suomea on myös kansainvälisessä OECD-maiden vertailussa moitittu siitä, että kehitysapumme hajoaa pieniksi puroiksi. Mutta meistä on ollut hyvä, että kehitysyhteistyössä on mahdollisimman monia erilaisia toteutumiskanavia.

Pyynnöstä Lappalainen harjoittaa lisää itsekritiikkiä.

– Nyt taloudellisesti kovina aikoina on asetettava itselle vaikeita kysymyksiä. Onko valtion raha synnyttänyt hankkeita, joihin sitten hankitaan lisää rahoitusta? Ehkä joskus niinkin, mutta toisaalta myös yksityinen rahoitus on koko ajan lisääntynyt, Lappalainen tasapainottaa.

Kaiken kaikkiaan vaikeasta ja suomalaiselle kehitysyhteistyölle raskaasta tilanteesta voi Lappalaisen mukaan myös oppia. Hän viittaa edeltäjänsä Ville Luukkasen tuoreeseen puheenvuoroon, jossa kysytään, miksi järjestöt ovat Suomessa hävinneet taistelun Isosta Tarinasta.

– Järjestöjen sinänsä hyvästä tiedottamisesta ei ole ollut vastavoimaksi somessa vellovalle tarinoinnille. Siinä missä Timo Soinin kehitysyhteistyötä kritisoiva lohkaisu menneiden vuosien Zairen diktaattorin Mobutu Sese Sekon gepardinnahkahatuista jää heti yleisön mieleen, kehitysyhteistyöjärjestöt eivät ole pystyneet kertomaan ihmisille, mitä ne tekevät, Timo Lappalainen toteaa Luukkasta siteeraten.

Tänään ilmestyvässä Kotimaassa kerrotaan järjestöjen vetoomuksesta kehitysministeri Lenita Toivakalle.

Edellinen artikkeli”Karttaminen tuntuu avioerolta ja läheisen kuolemalta”
Seuraava artikkeliMaahanmuuton asiantuntija: Nyt ei kysytä uskontoa, vaan ihmisyyttä

Ei näytettäviä viestejä