kirkkopäivät ovat parhaillaan koolla koolla entisen Itä-Saksan alueella sijaitsevassa Dresdenissä. Sunnuntaihin asti jatkuvaan, viisipäiväiseen tapahtumaan osallistuu yli 120 000 vierasta.
Dresdenin valintaa kirkkopäivien tapahtumapaikkana pidetään symbolisena. Itä-Saksan romahdukseen johtanut kansanliike 1980-luvun lopulla alkoi nimenomaan Dresdenistä ja protestanttisten kirkkojen suojelemista mielenosoituksista ja jumalanpalveluksista.
Kirkkopäiviä on pitkään järjestetty maan länsiosissa ja tämä on näkynyt itäiseltä alueelta kotoisin olevien vieraiden vähyytenä. Nyt koolla oleville kirkkopäiville on kuitenkin tullut osanottajia tasaisesti sekä idästä että lännestä. Päiviä kuvataankin ensimmäisiksi koko Saksan kirkkopäiviksi sitten Berliinin muurin rakentamisen 1961.
Viisipäiväisen tapahtuman ohjelmakalenteri on runsas. Päivien ohjelma on jaettu kolmeen eri teemaan. Erilaisten kirkkotilaisuuksien ohella päivillä keskustellaan laajasti teologiasta ja uskosta, politiikasta ja yhteiskunnasta sekä maailmasta ja ympäristöstä. Keskusteluissa puututaan muun muassa arabimaailman viimeaikaisiin levottomuuksiin, maahanmuuttajien asemaan ja integroitumiseen sekä kirkon viime vuosina kohtaamiin skandaaleihin.
Kirkkopäivien puheenvuoroja nousee Saksassa myös julkiseen keskusteluun. Entinen Hannoverin piispa, Saksan evankelisen kirkon ensimmäinen naisjohtaja Margot Kässmann ehti herättämään huomiota ja poliitikkojen kritiikkiä puheellaan, jossa hän kritisoi NATO:n Libya-operaatiota rauhan kannalta toimiattomaksi. Kässman sanoi myös 5000-päisen yleisön äänekkäiden suosionosoitusten saattelemana, että on parempi ehdottaa Talebaneille yhteisrukousta kynttilänvalossa kuin pommittaa vedenkuljetusautoja Kunduzissa, Afganistanissa.
– Ei ole olemassa oikeutettua sotaa, on olemassa vain oikeutettu rauha. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan luovuutta, aikaa ja rahaa, Kässman summasi.