Kappalainen Petri Kasari surauttelee Evallaan keskiaikaiset ja liturgiset vaatteet

Petri Kasari on ommellut lukuisia keskiaika-asuja. Kuvassa hänellä on päällään villakankainen houppelande-asu, eli päällysvaate. Asun värit ovat Kokkolan seurakunnan heraldiset värit. Kuva: Päivi Karjalainen

Petri Kasarin ompeluharrastus sai alkunsa rakkaudesta historiaan. Keväällä 1995 hän lähti mukaan keskiajan elävöittäjien toimintaan. Pian selvisi, että mikäli hän halusi pukeutua keskiaikaisiin vaatteisiin, oli parasta tehdä vaatteet itse.

Kasari lainasi taloyhtiöltä ompelukoneen, tilasi kankaat ulkomailta, pyysi opettajakseen keskiaikaisia vaatteita ommelleen Satu Hovin ja aloitti ompelemisen. Viisi vuotta myöhemmin hän osti itselleen Eva-merkkisen ompelukoneen.

Matka Saksan Müncheniin, Vanhan testamentin tutkijoiden seminaariin vuonna 2013 oli Kasarille tärkeä virstanpylväs.

– Silloin törmäsin Anne van Burenin kirjaan Illuminating Fashion, joka käsittelee 1300- ja 1400-luvun muotia. Siitä alkoi keskiaikaisiin vaatteisiin liittyvän osaamiseni päivittäminen ja alan lukuisten kirjojen lukeminen.

Kasarille alkoivat avautua monet vaatteiden välittämät viestit, joita oli nähtävissä sekä Ranskan kuninkaan uutta muotia luovissa asuissa että kansanmiesten ja -naisten vaatteissa 1300- ja 1400-luvuilla.

Tuolloin keksin harrastukseeni pikantin lisän, alter egoni Petrus Curonuksen, joka elää parhaillaan kevättä 1424.

– Keskiajalla ajateltiin esimerkiksi niin, että jos joku kulki vanhentuneessa muodissa, se oli jonkin näköinen hurskauden osoitus.

Kasari oivalsi, että mikäli hän halusi esitellä tiettyä aikakautta ei silloin voinut yhdistellä mitä tahansa vaatekappaleita samalta vuosisadalta.

– Tuolloin keksin harrastukseeni pikantin lisän, alter egoni Petrus Curonuksen, joka elää parhaillaan kevättä 1424. Koetan rakentaa hänen vaatetuksensa tuon ajan mukaiseksi.

Kasarin laskujen mukaan hänellä on kotonaan viitisenkymmentä keskiaikaista vaatekappaletta alusvaatteista eri pituisiin houppelandeihin, päällysvaatteisiin.

VIIME VUOSIA Kasari on surautellut Evallaan keittiön pöydän ääressä myös liturgisia vaatteita ja esiintymisasuja.

Ensin hän ompeli itselleen neljä stolaa, pitkiä ja leveitä nauhoja, jotka niskan takaa laskeutuvat etupuolella kahtena nauhana. Stolia valmistui myös Ylitornion Meltosjärven kirkkoon sekä lahjaksi ystäville.

Kun Kasari löysi Ristin ja Olavin kansaa -kirjasta Iina Eskelisen kirjoittaman artikkelin keskiajan messukasukoista, innostui hän ompelemaan myös kasukoita, suuria telttamaisia vaatekappaleita. Yhden kasukan mallin hän löysi museosta Saksan Lyypekistä.

Kasari on tehnyt myös kavereilleen ja kummilapsilleen keskiaikaisia vaatteita sekä pyörätuolia käyttävälle kollegalleen nykyaikaisia messukasukoita sekä stolasarjan.

Viimeisimpänä työnään Kasari on ommellut esiintymisasut nokkahuiluyhtye Piiparisille. Ryhmä soittaa nokkahuiluille sävellettyä musiikkia keskiajan kappaleista aina barokin ja klassisen ajan musiikkikappaleisiin.

– Koska osaan ommella, niin pakostakin taitoa tulee käytettyä kaikenlaisissa tilanteissa tarpeen mukaan, Petri Kasari sanoo.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Me olimme täällä ensin” – Björn Vikström luennoi etnonationalismista, uskonnollisesta toiseudesta ja sovinnosta
Seuraava artikkeliVuoden liikunta-agentti Leena Ronkainen: ”Tanssiminen on hauskaa ja hikistä hommaa”

Ei näytettäviä viestejä