Uskonnollisuus ja hengellisyys ovat tärkeitä arvoja vain pienelle joukolle suomalaisia, ilmenee T-Median tekemästä Kansan Arvot -tutkimuksesta.
Tutkimuksessa suomalaisten arvoja tarkasteltiin suhteessa yhteiskuntaan, demokratiaan ja vaikuttamiseen, talouteen ja työelämään, mediaan ja tietoon, ympäristöön, suomalaisuuteen, kansainvälisyyteen, maahanmuuttoon ja suvaitsevaisuuteen, uskontoon ja hengellisyyteen sekä elämään ja perheeseen.
Tutkimukseen osallistuneista vain 5 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin uskonnollisia ja 14 prosenttia melko uskonnollisia. Hieman uskonnollisia on 40 prosenttia vastaajista.
Nuoret suhtautuvat uskontoihin vanhempia kriittisemmin. Alle 35-vuotiaiden joukosta yli puolet eivät ole lainkaan uskonnollisia.
Yli puolet vastaajista ilmoittaa, ettei uskonto ohjaa heidän päivittäisiä valintojaan. Kolmannes vastaajista on yhdistänyt itselleen eri uskonnoista ja elämänkatsomuksista sopivan kokonaisuuden.
Kirkkoon luottaa melko paljon 37 prosenttia vastaajista, mutta 32 prosenttia ilmoittaa, ettei luota kovin paljoa kirkkoon.
Sähköisellä kyselylomakkeella toteutettuun tutkimukseen osallistui 3004 15–75-vuotiasta vastaajaa vuonna 2013.
Ei dramaattisia muutoksia uskonnollisuudessa
Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Kimmo Ketolan mukaan Kansan Arvot -tutkimuksen tulokset ovat hyvin yhteneväisiä tutkimuskeskuksen havaintojen kanssa. Ne eivät kerro dramaattisesta muutoksesta suomalaisten arvomaailmassa.
Tutkimuskeskuksella on käytössään viimeisintä kirkon nelivuotiskertomusta varten tehty kysely vuodelta 2011 sekä arvokyselyt World Values Survey ja European Values Survey vuosilta 2009 ja 2005. Aivan suoraan ei tutkimuksia voi verrata, sillä kysymykset ja mittarit ovat usein erilaisia. Joissakin kysymyksissä vertailuja voidaan kuitenkin tehdä.
– Esimerkiksi European Values -kyselyssä vuonna 2009 45 prosenttia ilmoitti luottavansa kirkkoon. Kansan Arvot -tutkimuksessa kirkkoon luotti 43 prosenttia. Kyllä nämä tulokset ovat hyvin linjassa meidän havaintojemme kanssa.
Vuoden 2005 World Values -kyselyssä 92 prosenttia vastaajista luotti poliisiin ja Kansan Arvot -tutkimuksessa tulos on täsmälleen sama. Samoin luottamus koulutusjärjestelmään, oikeuslaitokseen ja eduskuntaan pyörivät hyvin samoissa luvuissa.
Kimmo Ketola huomauttaa, että Kansan Arvot -tutkimuksen aineisto on kerätty jo vuonna 2013.
– Jos kysely olisi vähän tuoreempi, siinä saattaisi näkyä Euroopan viimeaikaiset tapahtumat, kuten Ukrainan kriisi.
Kansan Arvot -tutkimuksen mukaan vain pieni joukko suomalaisia pitää uskontoa itselleen tärkeänä arvona. Mitään dramaattista uskonnollisuuden vähenemistä ei tuloksista voi Ketolan mukaan kuitenkaan lukea.
– Me tiedämme, että kirkollinen uskonnollisuus vähenee, ja että se on vähäisempää nuorten ja miesten keskuudessa. Nämä tulokset vahvistavat sen, mutta ne ovat yllättävän lähellä meidän muutamien vuosien takaisia tuloksiamme.
Kimmo Ketolan mukaan suomalaisten asennetta uskoon kuvaa hyvin Kansan Arvot -tutkimuksen tulos, jonka mukaan yli 90 prosenttia vastaajista pitää uskontoa jokaisen henkilökohtaisena asiana.
– Tämä luonnehtii selkeästi suomalaista uskonmaisemaa. Siitä seuraa se, että hyvin harva sanoo olevansa voimakkaasti uskonnollinen tai että uskonto ohjaa päivittäisiä valintoja. Tämä on tyypillistä suomalaista matalan profiilin uskonnollisuutta.