Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään tänään ensimmäistä kertaa

kristilliset kesäjuhlat ilmakuva suviseurat 2025
Myös kirkolliset juhlat kuten vanhoillislestadiolaisten suviseurat ovat kirkollista aineetonta kulttuuriperintöä. Ilmakuva vuoden 2025 suviseuroista Lopelta. Kuva: Kuvapalvelut/Suviseurat

Tänään 17. lokakuuta vietetään ensimmäistä kertaa kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää. Päivän viettämisen taustalla on Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.

Unescon yleissopimuksessa asiasta aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan Aineeton kulttuuriperintösivuston mukaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Se voi olla esimerkiksi käsityötaitoja, esittävää taidetta, suullista perinnettä, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Saman lähteen mukaan aineetonta kulttuuriperintöä suojellaan parhaiten laulamalla, tanssimalla, viettämällä aikaa luonnossa tai vaikkapa tekemällä käsitöitä. Elävät perinteet siirtyvät pääosin perheissä ja erilaisissa yhteisöissä. Yhdistykset, muistiorganisaatiot, oppilaitokset, julkiset ja yksityiset toimijat tukevat monin tavoin elävän perinnön suojelemista ja siirtymistä omalla toiminnallaan.

Sopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta sisältyy Suomen lainsäädöntöön.

MYÖS SUOMEN evankelis-luterilaisella kirkolla on tänä vuonna hyväksytty kulttuuriperintöstrategia, johon sisältyy myös määrittely aineettomasta kulttuuriperinnöstä.

Strategian määritelmän mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuriperintö on yhtäältä kansallista ja yhtenäistä ja toisaalta paikallisesti omaleimaista, moniäänisten yhteisöjen perintöä. Kirkollinen kulttuuriperintö ja uskonto yhtenä kulttuurin pohjarakenteena vaikuttavat yhteiskuntamme arvoihin ja asenteisiin. Kulttuuriperintö auttaa meitä ymmärtämään itseämme, kohtaamaan muita ja kasvattaa kykyämme kulttuurienväliseen vuoropuheluun.

Kirkon aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kirkon strategiassa kirkon elävää perintöä: henkistä ja hengellistä perinnettä, esimerkiksi kirkkomusiikkia, kirkollista tapakulttuuria ja jumalanpalveluskäytäntöjä.

Lue myös:

Armenialaista kulttuuriperintöä on hävitetty valloitetussa Vuoristo-Karabahissa — arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kyse ei ole ensi sijassa uskonnollisesta konfliktista

BBC: Siinainvuoren ympäristöön ollaan rakentamassa megaluokan turistikohdetta

Suomi esittää Unescolle uutta maailman­perintö­kohteiden sarjaa – mukana kaksi kirkkoa

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliSleyn entinen ja Kansanlähetyksen nykyinen työntekijä sai pappisvihkimyksen Keniasta
Seuraava artikkeliVanha testamentti kääntyy vaiheittain − nyt julkaistaan kaksi uutta suomennosta

Ei näytettäviä viestejä