Turkulaisen hotellin kabinetissa järjestettiin juhannuksena tapaaminen, joka kertoo hyvän tekemisen pitkistä vaikutuksista. Intialainen Umesh Ramchrandra Telang pääsi tapaamaan Kaisa Samulin 45 vuoden tauon ja pitkän etsimisen jälkeen.
Sosiaalityön ammattilaisena työuransa tehnyt Kaisa Samuli (silloin Westerlund) pääsi vierailemaan mm. Intiassa kansainvälisen The Council of International Programs (CIP) järjestön kautta. Konferenssin aikana hänelle kirkastui ajatus, että Intiassa monet tarvitsevat taloudellista apua ja hän halua antaa oman panoksensa siihen.
Konferenssin jälkeen Kaisa Samuli sai Pelastakaa lapset -järjestön kautta nykyisestä Mumbaista kummipojan, jota hän alkoi tukea kuukausilahjoituksella. Syntyi yhteys Umesh Telangiin.
Vuonna 1981 Kaisa Samuli vieraili Mumbaissa ja pääsi tapamaan myös silloin kymmenvuotiaan Umesh Telangin. Tapaamisesta on säilynyt muutama nyt jo hieman haalistunut valokuva.
”Äitini oli varma, että apu oli vastaus rukouksiin.”
Kaisa Samuli jatkoi kuukausittaista lahjoitustaan nuorelle intialaiselle kaikkiaan kymmenen vuotta. Koulun jälkeen Telang kirjoitti Samulille, että aikoo suuntautua kaupalliselle alalle. Kaisa Samuli piti tätä huonona vaihtoehtona, ja kehotti poikaa tekniselle alalle. Niinpä Umesh Telang kouluttautui insinööriksi, pääsi alan töihin ja on sen jälkeen vuosien varrella päässyt hyvään taloudelliseen tilanteeseen.
Telang kertoo, että ilman kaukaisesta Suomesta tullutta kuukausilahjoitusta, kouluttautuminen ei olisi ollut mahdollista.
– Vanhempieni taloudellinen tilanne oli hyvin tiukka. Isäni kävi tekstiilitehtaalla töissä, mutta menetti työnsä. Äitini hoiti kotia, joten hänellä ei ollut tuloja. Serkkuni kautta pääsimme osalliseksi kansainvälisen teosofisen seuran tukiohjelmaa, ja minusta tuli Kaisan kummilapsi.
– Äitini oli hyvin uskonnollinen ja hurskas ihminen. Hän rukoili, että saisimme jotain apua. Hän oli varma, että apu oli vastaus rukouksiin.
– Vanhempani myös painottivat, että kouluun pitää panostaa, koska se on mahdollista ainoastaan tuen ansiosta. Olisi ollut väärin, jos mahdollisuudesta ei olisi ottanut kaikkea irti.
UMESH TELANG syntyi vuonna 1970 Mumbain metropolialueen laidalla sijaitsevassa Dahisarissa. Hän kertoo, että oli nuorena aktiivinen urheilija ja menestyi kansallisella tasolla nyrkkeilijänä ja juoksijana. Urheilijan ura välkkyi nuoren pojan mielessä yhtenä vaihtoehtona. Kaisa Samuli sai pojan vanhempineen kuitenkin vakuuttuneeksi siitä, että opintie on parempi vaihtoehto.
– Olen ikuisesti kiitollinen Kaisalle. Ilman hänen antamaa tukea en olisi ikinä voinut kouluttautua.
Kun perheen isä menetti työnsä, taloudellinen tilanne perheessä heikkeni entisestään. Tässä vaiheessa Kaisa Samuli piti huolen, että poika sai rahan lisäksi myös maitojauhetta. Kaksi lasia maitoa päivässä tulikin kasvavalle pojalle erittäin suureen tarpeeseen.
Kaisa Samuli on nyt 80-vuotias. Hän kertoo, että kuukausilahjoituksen aloittaminen tuntui luontevalta tavalta auttaa. Auttamisen halu syntyi jo kotona, jossa äiti antoi hyvän esimerkin.
– Äitini oli sellainen, joka aina auttoi toisia. Toisille hän järjesti lääkkeitä ja toisia auttoi kouluun. Hänellä oli hyvä kyky ottaa kontaktia toiseen ihmiseen.
”Olihan tämä kaikkiaan suuri ja ihana yllätys.”
KUN UMESH Telang talvella alkoi perheensä kanssa suunnitella matkaa Suomeen ja Pohjoismaihin, oli luontevaa, että hän halusi yhdistää matkaan myös tapaamisen kummilahjoittajansa kanssa. Yhteys oli kuitenkin vuosien varrella katkennut, eikä hänellä ollut mitään tarkempia tietoja Kaisan nykytilanteesta.
Pelastakaa lapset -järjestön kautta ei löytynyt mitään tietoa vuosikymmenien takaisesta lahjoittajasta.
Vanhoista Kaisan kirjoittamista kirjeistä löytyi kuitenkin tieto, jonka mukaan Kaisalla oli Kajaanissa kummityttö, jonka nimi oli Tua. Netin hakukoneiden ja sosiaalisen median avulla Umesh löysi Tua Huomon, joka työskentelee johtajana VTT:llä.
– Kun sain vastauksen Tualta, olin helpottunut ja kiitollinen. Tua kertoi, että Kaisa muistaa minut ja tapaaminen on mahdollista, Umesh sanoo.
Kaisa Samuli sanoo, että Umeshin yhteydenotto ja tapaaminen tulivat täydellisenä yllätyksenä.
– Kysyin silloin aikoinaan Umeshin yhteystietoja, kun kymmenen vuoden lahjoitusaika päättyi. Mutta tietoja ei voitu sääntöjen mukaan antaa, ja vuodet kuluivat. Olihan tämä kaikkiaan suuri ja ihana yllätys.
Ilmoita asiavirheestä