Suomalaiset käyttivät paahdettua kahvia vuonna 2014 noin 9,5 kiloa henkeä kohden, mikä on hiukan edellisvuotta vähemmän. Silloin kahvia kului 10 kiloa henkeä kohden. Kahvinkulutus on silti korkealla tasolla muihin kuluttajamaihin verrattuna ja pysytellyt jo vuosikymmeniä 9–10 kilon välillä.
Vaaleapaahtoinen suodatinkahvi on edelleen suomalaisten vahva suosikki. Sen osuus kaikesta nautitusta kahvista on noin 76–84 prosenttia. Tummapaahtoisten kahvien osuus jatkaa kasvuaan Suomessa, kun taas muualla maailmassa vaaleapaahtoisuus alkaa olla trendi.
Myös kuluttajien kiinnostus uusia kahvielämyksiä kohtaan on lisääntynyt. Perinteisten suodatinkeittimien rinnalla erilaiset kahvilaitteet yleistyvät kodeissa ja toimistoissa vähitellen. Kahvikapselit kasvattivat edelleen suosiotaan, kasvua kertyi edellisvuoteen verrattuna noin 12 prosenttia. Niiden osuus kokonaiskulutuksesta on arviolta kuitenkin vain yksi prosentti.
Kotimaiset paahtimot toimittivat vuonna 2014 kaupalle ja suurkeittiöille paahdettua kahvia 45 miljoonaa kiloa, mikä on noin kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Paahdetun kahvin tuonti Suomeen väheni 16 prosenttia edellisvuodesta 7,1 miljoonaan kiloon. Suurin osa tuotiin Hollannista ja Ruotsista. Paahdetun kahvin vienti Suomesta väheni edelliseen vuoteen verrattuna neljä prosenttia 6,9 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui lähinnä Baltian maihin.
Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2014 yhteensä noin 61 miljoonaa kiloa pääasiassa Väli- ja Etelä-Amerikasta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia, Kolumbia, Honduras, Kenia, Nicaragua ja Tansania.
Raakakahvin maailmanmarkkinahinta nousi rajusti vuonna 2014 ja oli ajoittain korkeimmillaan 12 vuoteen. Hintaan vaikuttivat useat eri tekijät; Brasilian kuivuus joka vaurioitti seuraavan satokauden kukkia, heikko saatavuus sekä dollarin vahvistuminen euroon nähden.
Suomeen tuotiin pikakahvia yhteensä 1,7 miljoonaa kiloa. Tuonti väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin kymmenen prosenttia.
Kuva: Olli Seppälä