Helsingin Agricolan kirkossa järjestettävään Tuomasmessuun on jo pidemmän aikaa pyydetty saarnaajiksi myös julkisuudesta tuttuja maallikoita. Sittemmin julkkiksia on nähty Tuomasmessun lisäksi ainakin Helsingin Kallion kirkossa, jossa saarnasi keväällä Jari Sarasvuo. Lokakuun lopulla Helsingin tuomikirkossa on saarnavuorossa puolestaan kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.).
Kotimaa24 kyseli julkkisten saarnaamisesta tuomaspappi Pirjo Kantalalta ja puhekouluttaja Antti Mustakalliolta.
Kantalan mukaan Tuomasmessussa on perinteisesti korostettu liturgiaa ja musiikkia, nyt huomio on haluttu kiinnittää saarnaan.
– Periaatteena on se, että en yleensä lähde kysymään sellaista ihmistä, joka ei tavalla tai toisella pohtisi paljonkin kristinuskon kysymyksiä. Usein se syy on, että ihminen on tehnyt näin puheissaan tai kirjoituksissaan tai on tietoa, että hänellä on henkilökohtainen vakaumus tai kiinnostus kristinuskon kysymyksiin tai vähintäänkin perimmäisiä kysymyksiin, Kantala sanoo.
– Kerron saarnaamaan tulevalle päivän tekstin ja toivon, että puhe liittyy siihen jollakin tavalla. Esimerkiksi Mikkelin päivänä saarnannut Jari Sinkkonen rakensi tekstiin aika mahtavan sillan ja puhe kytkeytyi vahvasti päivän tekstiin.
Tuomasmessuissa on tähän mennessä saarnannut lastenpsykiatri Sinkkosen lisäksi muun muassa kolumnisti Jukka Relander, entinen poliitikko ja tutkija Jouko Kajanoja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd), näyttelijä Hannu-Pekka Björkman sekä Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen.
Saarnan olemus pohdinnassa
Kantalan mukaan julkkismaallikoiden puheita on haluttu kutsua saarnoiksi.
– Aluksi tätä pohdittiin mutta nykyisin kutsumme ihmisiä nimenomaan saarnaamaan. Se haastaa heidät pohtimaan sitä, mikä saarna on. Yleensä he paneutuvat siihen tosi paljon, kenties enemmän kuin papistolla on tapana tehdä. Olemme saaneet hyviä saarnoja.
Tuomasmessussa saarnaa luterilaisten lisäksi ekumeenisista syistä myös muiden kirkkokuntien jäseniä. Kantala ei näe ongelmaksi myöskään sitä, jos puhuja ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan.
– En ole tehnyt kirkkoon kuulumisesta kynnyskysymystä.
Puhekouluttaja, pappi Antti Mustakallion mukaan saarnan määritelmä on aina enemmän tai vähemmän liikkeessä. Perinteisesti saarnassa on kuitenkin kyse evankeliumin välittämisestä.
– Esimerkiksi Jari Sarasvuo ei saarnassaan Kallion kirkossa puhunut Jumalasta mitään. Hän myös sanoi ihan avoimesti ennen puhettaan, ettei hän tule puhumaan Jumalasta. Sarasvuon puhe oli raamantuntutkiskelu ja sellaisena ihan kiinnostava, mutta voi kysyä oliko se saarna, Mustakallio sanoo.
Hän ymmärtää ajatuksen, että tunnetut henkilöt voivat houkutella kirkkoon myös ihmisiä, jotka eivät siellä normaalisti käy.
– Sellaista ajatusta palvelee, että vetovoimatekijäksi pyydetään hyvä puhuja. Voi kysyä pitäisikö huomioida muitakin tekijöitä kuin se, että henkilö on tunnettu ja hyvä puhuja.
– Papiston yleinen puhetaidon kehitys saisi aikaan myös sen, että saarnat olisivat ylläpitävämpiä ja kuulijoita tulisi enemmän. Sitä varten ei tarvittaisi julkkiksia, Mustakallio sanoo.
Kantala sanoo odottaneensa julkisuuden henkilöiden saarnoja aluksi pienellä jännityksellä.
– Olen aina yllättynyt positiivisesti vaikka varsinkin alussa jännitti. Olen suorastaan hämmästynyt ihmisten syvällisestä paneutumisesta. Palaute on ollut voittopuolisesti myönteistä.
Kuva Kallion kirkosta