Se seisoo olohuoneen nurkassa, keskellä tupaa, pienenä versiona ruukussa tai kutsuvasti valoa tuikuttaen kotipihan parhaalla paikalla. Kaupunkien keskusaukioilla se kokoaa ihmiset ympärilleen ja tuo jouluista tunnelmaa keskelle vilkasta arkihyörinää. Olipa kuusi pystytetty mihin tahansa se on juhlava hyvän mielen tuoja, jota ilman ei monikaan voi joulunviettoa kuvitella. Joulukuusi saapui meille Ruotsin kautta Saksasta, josta ovat lähtöisin myös hyvin monet muut tuntemamme jouluperinteet. Tosin joulukuusen syntytarinoita on muitakin, esimerkiksi Tallinnassa ja Riiassa kerrotaan ensimmäisen pystytetyn kuusen seisseen heidän kaupungeissaan.
1500-luvulla Saksassa asukkaat innostuivat joulukuusista siinä määrin, että kaupunginisät joutuivat välillä kieltämään kuusten kaatamisen joulupuiksi. Moni tarina yhdistää joulupuun Martti Lutheriin, jonka kerrotaan viettäneen joulua kuusenkynttilöiden loisteessa jo 1500-luvun alussa. Vaikka tarinan todenperäisyydelle ei ole perusteita, yhtä matkaa uskonpuhdistuksen oppien leviämisen myötä levisi myös joulukuusen suosio. Vähitellen siitä muotoutui katolisen seimen protestanttinen vastine. Nykyään se on myös osa katolista joulunviettoa, kun paavi Johannes Paavali II antoi vuonna 1982 ensimmäistä kertaa tuoda suuren joulukuusen Pietarinkirkon aukiolle jouluseimen kumppaniksi.
Vuonna 1605 Ranskan Strasbourgissa nähtiin ensi kertaa kuusi, joka oli koristeltu paperisilla ruusuilla, kynttilöillä, kekseillä ja makeisilla. Sisään kannetun joulukuusen koristeluperinne levisi ympäri Eurooppaa ja myös Yhdysvaltoihin siirtolaisten mukana.
SUOMESSA KUUSI löysi tiensä aluksi vain kaupunkien vauraisiin koteihin, sitten pappiloihin ja kartanoihin. Helsinkiläisen paroni von Klinkowströmin perhe jäi historiaan vuonna 1829 ensimmäisellä tunnetulla joulukuusella. Joulukuusen tuomista kotiin jouluksi pidettiin kuitenkin ensin maallistumisen merkkinä, suorastaan syntinä. Monet suomalaiset perhelehdet kritisoivat joulukuusta joulun kaupallistamisesta. Kun kristinusko otti kuusen omakseen, asenteet alkoivat muuttua. Joulukuusia pystytettiin kirkkoihin 1800-luvun lopulta lähtien ja kuusen koristeisiin alettiin liittää kristillisiä symboleja.
Joulukuusen leviämisessä myös tavallisiin koteihin oli Jyväskylän vuonna 1863 perustettu seminaari suuressa roolissa. Valmistuvat kansakouluopettajat veivät seminaarin kuusijuhlaperinteen omille paikkakunnilleen. Koulujen syyslukukauden päättäjäisjuhla tunnettiinkin kuusijuhlan nimellä vielä pitkälle 1900-luvullakin. Myös satusetä Sakari Topelius levitti suomalaisten mieliin joulukuusen merkitystä joulunvietossa, Hänen kertomuksistaan hohtaa ihannekuva onnellisesta joulusta, johon kuuluivat laulut, lahjat ja kynttilöitä sädehtivä joulukuusi.
Aluksi kuusessa olikin vain kynttilät, mutta pikkuhiljaa kuusia alettiin koristella perheen varallisuuden ja elämäntilanteen mukaan. Koristeet olivat usein syötäviä, omenia, piparkakkuja ja karamelleja, joiden rinnalle alettiin myös itse askarrella koristeita. Joulukuusen koristelulla voitiin näyttää myös perheen yhteiskunnallista asemaa. 1920–1930-luvuilla rikkaimmissa perheissä oli jo ulkomailta tuotuja lasisia palloja, jotka syrjäyttivät omenat kuusen koristeina.
Sähkökynttilät ilmestyivät joulukuuseen vuonna 1882, vain muutamaa vuotta sähkölampun keksimisen jälkeen. Tampereen Keskustorin eli silloisen Kauppatorin kuusi koristeltiin sähkövaloin ensimmäisenä Suomessa jo vuonna 1894.
SIIKALATVALLA PIIPPOLASSA Kotilan tilan suureen tummaan pirttiin on noussut kuusi jo 1800-luvun lopulta lähtien. Viime jouluisella kuusella oli mittaa kokonaiset neljä ja puoli metriä. Kuusi on Kotilan joulun todellinen tähti, jota ilman joulunaikaa ei kukaan voi kuvitella.
-Kuusi kiinnitetään kattoon, ei niin suuri puu muuten pystyssä pysy. Koristeista tärkeimpinä ovat lasten aikoinaan hankkimat koristeet, jotka ovat varmasti aina paikallaan. Kun olin ensimmäistä joulua Kotilan emäntänä, äitini antoi meille lahjaksi kuuseen sähkökynttilät. Eihän niin suuressa kuusessa tavallinen kynttiläsarja kovin edukseen ollut, joten siitä lähtien on käytetty valoketjua, joka tuo pirttiin ainutlaatuisen tunnelman. Kuusi tuodaan pirttiin viikkoa ennen joulua, sillä silloin meillä järjestetään alueen omaishoitajien puurojuhla. Siitä alkaa Kotilan joulu, joka kestää kuusineen loppiaiseen saakka, kertoo Asta Hankonen, jonka puolison sukutila Kotila on ollut 1920-luvulta lähtien.
Joulukuusen koristeet kantavat mukanaan syvää symboliikkaa. Itse kuusen ikivihreys kuvaa elämää ja toivoa pimeän ja kylmän talven keskellä. Suosituin latvakoriste on tähti, joka on eräs kristinuskon tärkeimmistä symboleista. Se muistuttaa Betlehemin tähdestä, joka ohjasi kolme itämaan tietäjää seimen luokse. Pallot ovat paratiisin omenoiden vertaiskuvia. Kynttilät ja jouluvalot kuvastavat elämän valoa ja Kristuksen syntymän tuomaa toivoa.
Suomessa on koettu monet sodat ja pula-ajat, mutta kuusen asemaa keskitalven rakastetun juhlan keskipisteenä se ei ole horjuttanut. Tutun jouluperinteen noudattaminen toi sotavuosinakin turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta puutteen ja ahdistuksen keskelle.
Lähdekirjallisuutta:
Kaisa Koivisto, Hannele Nyman, Marjo-Riitta Saloniemi: Joulupuu on rakennettu – Suomalaisen joulukuusen tarina
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä