Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen otti maaliskuun lopulla ensimmäistä kertaa käyttöönsä uuden, häntä varten räätälöidyn piispankaavun. Jolkkonen kertoo Kotimaa24:lle, että kaavun hankinta on venynyt useista syistä. Aikaisemmin Jolkkonen käytti edeltäjänsä emerituspiispa Wille Riekkisen kaapua. Jolkkonen kertoo, että hiippakunnalla oli tarve uudelle kaavulle.
– Matkustaminen kuluttaa vaatetta jonkin verran enemmän kuin messukasukkaa. Luoja on myös luonut meistä ihmisistä erilaisia ja erikokoisia, ja totta puhuen tämä koskee myös piispanviran haltijoita. Messu ei ole muotinäytös eikä piispa ole mannekiini, mutta on hyvä, jos vaate on riittävän sopiva.
Aluksi Jolkkonen esitti toivomuksen, että Kuopion muotoiluakatemia toteuttaisi valmistamisen oppilastyönä.
– Suunnitelma toteutui, mutta sille ei useista tarjouspyynnöistä huolimatta löytynyt sopivaa valmistajaa. Sitten selvitettiin vaatetuksen hankkimista valmiina hyllytavarana Hollannista tai Italiasta. Tuomiokapituli päätyi lopulta siihen, että se haluaa tukea suomalaista taidekäsityötä, joten se päätti tilata vaatetuksen tekstiilitaiteilija Helena Vaarilta.
Helena Vaarin toteutuksessa yhdistyvät Kolmiyhteinen Jumala, Kuopion hiippakunnan luonto ja Jerusalem.
– Takana olevassa kilvessä kuvattu luonto- ja järvimaisema kertoo Isän Jumalan luomistyöstä. Siinä voi nähdä Kolin kansallismaiseman tai Kallaveden pinnan. Krusifiksi eli Ristiinnaulitun kuva kertoo Pojan sovitustyöstä, ja kelohongan näköisenä se viittaa hiippakunnan karun kauniiseen luontoon.
– Etuosaan ommeltu Pyhän Hengen kyyhkynen muistuttaa siitä, että Pyhä Henki tuo Isän luomistyön ja Pojan sovitustyön läsnä olevaksi seurakunnan keskelle. Hän synnyttää uskon ja yhdistää meidät kolmiyhteiseen Jumalaan.
Kyyhkynen on ommeltu valkoiseksi, jotta se näkyisi myös kirkon takapenkkiin.
– Kaavussa on läsnä fyysisesti myös Jerusalem, sillä etuosaan on kiinnitetty neljä Eilatin kivestä hiottua korukiveä. Ne on louhittu ja tuotu Jerusalemista, josta ilosanoma Kristuksen ylösnousemuksesta lähti liikkeelle. Kiviä on neljä jokaiselle evankelistalle.
– Jerusalem on kaavussa läsnä myös siksi, että Kuopion hiippakunnalla on pitkäaikainen kumppanuussopimus Jerusalemissa päämajaa pitävän Jordanian ja Pyhän Maan evankelis-luterilaisen kirkon kanssa, Jolkkonen kertoo kaapunsa taustoista.
Jolkkonen on itse toivonut, että kaavun yleisväri olisi violetti, joka viittaa nöyryyteen ja katumukseen.
– Erityisen iloinen olen, että Helena Vaari löysi mustikansävyisen violetin. Sehän sopii tämmöiselle marjanpoimijalle ja kertoo muutenkin hiippakunnan luonnosta.
Arvion mukaan kaavun, hiipan ja valkoisen stolan kustannukset ovat noin 10 000 euroa. Lisäksi hankitaan vielä alba ja kolme muuta stolaa kirkkovuoden värein.
– Ikäkaari on arvioitu niin, että tämän pitäisi kestää vuoteen 2040 saakka, Jolkkonen sanoo.
”Ei kovin hurjia toiveita”
Tekstiilitaiteilija Helena Vaari kertoo Kotimaa24:lle, että piispoilla ei ole kovin hurjia toiveita liturgisen vaatetuksensa tai sen värimaailman suhteen.
– Vaatteet ovat ehkä hieman erikoisia, mutta tarpeellisia juhla- ja työvaatteita. Piispanviran liturginen asu ja viran tunnukset kertovat jatkuvuudesta ja kirkon ajattoman sanoman säilymisestä. Toki väreistä, ja siitä, mikä piispalle on symboliikassa tärkeää, keskustellaan yhdessä.
Voisiko kaapu olla pinkki?
– Piispankaapu voi olla myös esimerkiksi punainen, mutta sävynä pinkki voi olla ainakin Suomessa erikoinen. Kullan värisiä piispankaapuja on ollut Suomessakin, arkkipiispalle tehtiin vuonna 1991 kullanhohtoinen piispankaapu suunnittelija ja tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven toimesta.
Vaari kertoo, että piispankaapuja on hankittu piispoille aina 1700-luvulta asti. Silloin ne tehtiin keskieurooppalaisista kankaista, muun muassa ranskalaisista silkki- ja hopeabrokadeista. 1920-luvulta lähtien piispankaavut ovat olleet lähes aina suomalaista taidekäsityötä.
{kuva_dc8d29f5-ab7b-476b-a0fa-e556792b465c}
Kuva: Salla Klemettilä / Bella Photo
Lue myös:
Helena Vaari evankelioi neulalla ja langalla – piispankaavun teko alkoi syksyllä yhdestä toiveesta