Jehovantodistajien asema Venäjällä vaikea

Jehovantodistajat ovat joutuneet Venäjällä puolentoista vuoden aikana yli 300 kertaa viranomaisten hampaisiin. Suomen Jehovantodistajien tiedottajan Veikko Leinosen mukaan kolmasosa tapauksista on oikeudenkäyntejä, joissa Jehovantodistajia on syytetty muun muassa ääritoiminnasta. Lopuissa on kyse poliisin iskuista Valtakunnansaleihin tai yksityiskoteihin.

Niissä on takavarikoitu kirjallisuutta ja tietokoneita.

– Takavarikoista on seurannut oikeudenkäyntejä, esimerkiksi Vartiotorni-lehden numero tai Jehovantodistajien julkaisema kirja voi riittää Venäjällä syytteeseen ekstremistisen kirjallisuuden hallussapidosta.

Leinosen mukaan viranomaiset ovat kieltäneet yli 40 Jehovantodistajien julkaisua rikoslain ekstremismipykälien nojalla.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijan Elina Kahlan mukaan 1990-luvun lopulla säädetty uusi uskontolaki paransi joidenkin vähemmistöuskontojen oikeuksia Venäjällä. Laissa kuitenkin erotellaan perinteiset ja uudet uskonnot ja jälkimmäisten juridinen asema jää toissijaiseksi. Lisäksi uskontolaki antaa Venäjän ortodoksiselle kirkolle erityisaseman ja luokittelee vähemmistöuskontojen harjoittaman evankelioinnin vihamieliseksi toiminnaksi. Kahlan mukaan lakia myös tulkitaan maakunnissa ristiriitaisesti.

– Lännestä tulleiden uskontojen koetaan heikentävän kansallista identiteettiä. Ortodoksisen kirkon asema on poliittinen ja se koetaan vastavoimana kansakuntaa heikentävälle globalisaatiolle ja kansainväliselle islamismille. Kysymyksessä on enemmän kansallismielisyys kuin uskonto, Kahla sanoo.

Kahlan mukaan poliittista ortodoksiaa ylläpitämään on perustettu lukuisia instituutteja ja säätiöitä, joilla on kytköksiä oligarkkeihin ja poliittiseen johtoon.

Jehovantodistajien tilanteesta Venäjällä on Veikko Leinosen mukaan vireillä puolentusinaa tapausta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kesäkuussa ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Moskovan päätös kieltää Jehovantodistajien seurakunnan toiminta on kohtuuton. Samalla oikeus käsitteli 30 venäläisviranomaisten perustetta toimintakielolle ja kumosi ne kaikki virheellisinä tai kohtuuttomina.

Venäjä valitti ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä syyskuussa. Asian käsittely on kesken.

Edellinen artikkeliTuomiorovasti: Kymmenet lahkon uhrit tarvinneet sielunhoitoa
Seuraava artikkeliKymen Sanomat: Rukouspäätös satanut Luther-säätiön laariin

Ei näytettäviä viestejä