Järvenpään seurakunnassa otettiin tammikuussa käyttöön uudet hybridiurut. Ne ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa.
Hybridiurut ovat perinteiset urut, joita on laajennettu digitaalisesti. Suojellussa kirkossa ei olisi voinut laajentaa pilliurkuja, eikä tilakaan olisi riittänyt siihen.
− Aiemmin uruissa oli äänikertoja 30, nyt niitä on 48. Näillä voi muuttaa sointiväriä ilman, että mikään muuttuu radikaalisti, johtava kanttori Mikko Haapaniemi sanoo.
− Tällä pystyy värittämään pienesti, aina tapahtuu jotakin hirveän tasaisesti, ei ole mitään isoja leikkauksia niin kuin perinteisillä uruilla. Nyt ne ovat kokoaan suurempi soitin, lisää kanttori Toni Hintsala.
JÄRVENPÄÄN KIRKKO on rakennettu vuosina 1967–1968. Tyyliltään se edustaa betonibrutalismia, ja se on suojeltu esimerkkinä 1960-luvun arkkitehtuurista.
Kirkon urut edustivat 1960-luvun urkurakentamista, ja niissä oli ajan uruille tyypillinen kapea sointi. Hintsalan mukaan soittimesta loppui puhti, kun kirkko oli täynnä.
− Meillä on hyvin innovatiivinen kanttoritiimi, joka kävi Ruotsissa noin 15 vuotta sitten ja törmäsi siellä hybridiurkuihin. Siitä se ajatus sitten lähti hautumaan, Haapaniemi kertoo.
Kolme ja puoli vuotta sitten Järvenpäähän tuli uusi kiinteistöpäällikkö, joka oli hankkeelle hyvin myötämielinen. Myös kirkkoherra Vesa Koivisto kannatti ajatusta.
RUOTSIN LISÄKSI hybridiurkuja löytyy ainakin Saksasta, Sveitsistä, Belgiasta ja Yhdysvalloissa. Suomessa pilliurkuihin on Haapaniemen mukaan aiemminkin tehty tilapäisiä digivirityksiä, mutta Järvenpään hybridiurut ovat laajuudessaan ensimmäiset. Lisäksi ne ovat ensimmäiset kirkkorakennukseen kiinteästi asennetut hybridiurut.
Yhteistyökumppanina projektissa oli suomalainen Mixtuur Finland Oy. Myös Urkurakentamo Veikko Virtanen oli pilliurkujen huoltajana osallisena myös digipuoleen.
Järvenpään seurakunnan kanttorit tekivät suunnitelman laajennuksen yhteydessä lisättävistä äänikerroista ja äänenväreistä. Rakentajien ehdotukset ja näkemykset otettiin myös huomioon.
− Meillä kaikilla oli hedelmällinen yhteistyö ja nämä urut on tehty sydämellä, Hintsala vakuuttaa.
Hybridiurkujen taustalla on edelleen kirkon omat vanhat urut. Nyt digitaalisuus täydentää alkuperäisten urkujen soinnillista pohjaa. Jos digitaalisuus jostain syystä kaatuu, urut ovat silti toimintakunnossa. Jos taas pilliuruille kävisi jotain, digitaalisuus toimisi edelleen. Yhdessä ne tukevat toisiaan, mutta voisivat toimia myös ikään kuin erillisinä soittimina.
Hintsasen mukaan hybridiuruilla soittaminen tuntuu yllättävän hyvältä. Ja kuka tahansa kanttori pystyy soittamaan niillä.
− Käytettävyys vastaa sitä odotusta, mikä soittajalla on. Aina täytyy kuitenkin muistaa, että digitointi on ihan yhtä hyvä kuin kaiuttimet. On motivoivampaa tulla soittamaan näillä, Haapaniemi sanoo.
HYBRIDIURUT OVAT herättäneet seurakuntalaisissa mielenkiintoa, ihmetystä ja ihastusta. Palaute on ollut toistaiseksi pelkästään positiivista.
Järvenpääläinen Tatu Koskinen sanoo, ettei yleensä käy juurikaan kirkossa, mutta nyt hän voisi käydä useammin ihan vain näiden urkujen takia. Hän tuli ensimmäisen kerran kuulemaan hybridiurkuja tammikuussa, ihan vain uteliaisuuttaan.
Leena Hakala on kuullut hybridiurkuja vain yhden kerran ja piti kuulemastaan, mutta miettii pitkään mitä sanoisi.
− Näissä on kyllä jotenkin puhtaampi ääni, hän sanoo lopulta.
Molemmat kanttorit arvelevat, että tulevaisuudessa jokaiseen kirkkoon tuskin tulee hybridiurkuja, mutta aivan uudet urut voisi tehdä lähtökohtaisesti jo hybrideiksi.
− Monessa kirkossa ei ole tarvetta tällaisille. Mutta jos haluaa laajentaa pilliurkuja, eikä laajentamiselle ole riittävästi tilaa, tämä on hyvä vaihtoehto, Haapaniemi sanoo.
Urkurakentamo Veikko Virtanen on osa Sacrum-Kotimaa oy:ta.
Oikaisu 16.3. klo 10.15: Lisätty juttuun tieto, että Järvenpään kirkon hybridiurut ovat ensimmäiset kirkkorakennukseen kiinteästi asennetut hybridiurut. Suomessa hybridiurkuja on esimerkiksi kirkontorniteknikko Supavit Nummelinilla kotonaan Kimmonkylässä.
Ilmoita asiavirheestä