Jari Tervon järisyttävä kirja Matriarkka
kertoo juuri siitä, mitä Suomessa taas tapahtuu. Ihmisen elämä ei paina mitään, kun maailmanpolitiikan aallot iskevät kohti. Ensin riepoteltiin inkeriläisiä, nyt turvapaikanhakijoita. Kirkko on noussut johtavaksi ihmisoikeustaistelijaksi, kirjoittaa Pirjo Wesaniemi
Askel-lehdessä.
Kirja ei saanut inkeriläisten jakamatonta kiitosta
Matriarkka on rankka kirja, joka ei päästä helpolla. Se kuljettaa lukijaa kuin litran mittaa ensimmäisen vuosituhannen lopulta tähän päivään inkeriläisten kyydissä. Meno on paikoin niin raakaa, että ellei henkilöillä olisi niin kauniita nimiä kuten Aamu Karitsantytär, Armo Mooseksenpoika ja Sointu Havu, lukukokemus ahdistaisi pahasti.
Jari Tervo myhäilee helsinkiläisessä ravintolassa vesilasi edessään lounasta odottaen. Kirja on saanut runsaasti huomiota, muttei inkeriläisten jakamatonta kiitosta. Sen verran tervolaista ronskiutta ja häkellyttävän reipasta menoa kirjasta löytyy. Stalinin ansiot tämän pikkuisen kansan tuhoamisesta käyvät ilmi selvästi.
Inkeri eli Inkerinmaa on lähellä Pietaria ja sai nimensä ruotsalaiselta prinsessa Ingegerdiltä, joka meni naimisiin Novgorodin ruhtinaan kanssa vuonna 1019. Ensimmäiset luterilaiset suomalaiset muuttivat sinne 1610-luvulla Viipurin ja Käkisalmen alueelta. Muuttajia tuli myös Savosta niin, että 1600-luvun lopussa jo kolme neljännestä väestöstä oli suomalaisia.
Kansanmurhasta on vaiettu koulukirjoissa
Toisen maailmansodan aikana Inkeri joutui näkemään sekä neuvostoarmeijan että saksalaisten joukkojen saapumisen. Rajan pinnassa elävät suomenkieliset olivat sisäpoliittinen uhka Neuvostoliitossa. Toisen maailmansodan aikana 63 000 inkeriläistä evakuoitiin Suomeen, mutta Moskova vaati heidän siirtämistään takaisin. Inkeriläisille uskoteltiin heidän pääsevän takaisin Inkerinmaalle, mutta joukkokuljetusten osoite olikin pääasiassa Siperia.
Kirjaa varten Jari Tervo luki ja tutki lähteitä niin paljon, että kirjan teksti alkoi pursuta ulos. On jotenkin hämmentävää, että tiedämme sukulaiskansastamme inkeriläisistä niin vähän tai ei ollenkaan. Peruskoulun oppikirjoissa suomenkielisten kansanmurhasta ei ole mitään, lukion kirjassa on pelkkä maininta 55 000 inkeriläisen palautuksesta.
– Olen harrastanut historiaa ja seurannut tapahtumia, mutta minullekin inkeriläisten kohtalo oli täysin tuntematon. Presidentti Mauno Koiviston aikaan sallittiin inkeriläisten tulla Suomeen paluumuuttajina, jos toinen isovanhemmista oli inkeriläinen. Luulen venäläisten olleen valppaina ja lähettäneen 30 000 muuttajan mukana ihmisiä myös omiin tarkoituksiinsa. Sitä en epäile ollenkaan, Tervo huomauttaa.
”Rytmihäiriö oli hyvä pysähdys” – Kannusti kuntoiluun
Kun Jari Tervo sai sairauskohtauksen Uutisvuodon 600. juhlalähetyksen nauhoituksissa viime joulukuussa, se oli pahin mahdollinen paikka. Ensinnäkin studiossa oli myös runsaasti lehdistöä ja Tervon terveydentila sai melkoisesti huomiota. Hän hikoili ja ajatteli, että koska lääkäri oli varattuna seuraavalle viikolle, hän saattaisi odottaa.
– Stan Saanila sanoi, että ehkä kadut viivyttelyä, kun makaat sairaalassa suupieli kuolaa roikkuen. Joten menin lääkärille. Kyseessä oli sydämen rytmihäiriö. Vaimoni Katin mielestä Matriarkan kirjoittaminen sen aiheutti, se oli niin raskas urakka.
Jari Tervolle tehtiin pari kertaa rytmimuutoksia ja lopulta ablaation avulla sydämen rytmit oikenivat. Häntä itseään huvittaa, että nivusten kautta suoritettu operaatio osoittaa vääräksi vanhan hokeman, että tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
Joka tapauksessa miehen kaikki veriarvot ovat paremmat kuin parikymmentä vuotta sitten. Olimme joskus 80-luvulla työtovereita Ilta-Sanomissa. Silloin emme olisi uskoneet istuvamme nyt vertailemassa sokeriarvoja ja verenpaineita.
Kirjailija käy kaksi kertaa viikossa kuntosalilla 18-vuotiaan poikansa Kallen kanssa. Kahden metrin päässä työpöydästä on kuntopyörä, jota Tervo polkee vimmaisesti, niin että muutamat korvakuulokkeet ovat lionneet hiestä käyttökelvottomiksi. Nyt hän katselee televisiota polkiessaan. Jälkeenpäin ajatellen se rytmihäiriö taisi ollakin hyvä pysähdys.
– Aikaisemmin Kati saattoi tulla töistä aikuisen miehen aamutossun kokoisten viinereiden kanssa. Ne syötiin ensin ja sitten laitettiin pastaa pekonilla, kermalla ja voilla. Voi hyvänen aika sentään, ei enää tulisi kuuloonkaan.
Olen varma, että 446-sivuisen monitasoisen romaanin käsikirjoittaminen vaatii muutakin kuin istumalihaksia. Tervo näyttää tasapainoiselta ja onnelliselta. Sanoissa, sanojen väleissä, ilmeissä ja olemuksessa sen tajuaa aika pitkälle johtuvan hyvästä puolisonvalinnasta.
– Kati muistuttaa Kallelle, jolle ostan mielelläni kitaroita, että hän meni naimisiin köyhän runoilijan kanssa.
Tervo omisti kirjan A-studion kanssa riidelleelle isälleen
Jari Tervo oli Edinburghissa viimeistelemässä Matriarkka-kirjaansa, kun hän sai vuosi sitten juhannuspäivänä tiedon isänsä kuolemasta. Hän omisti kirjan Alpo-isälleen.
– Isä oli maalaispoika, joka inhosi Maalaisliittoa ja Kepua. Hän oli yrittäjä, joka kannatti vallankumousta. Joka ilta isä riiteli A-studion kanssa. Hän puhui vallankumouksesta, ei sosialismista.
– Faija oli SKDL:n kannattaja, äänesti myös joskus SDP:tä ja ainakin kerran Kokoomuksen Jari Viléniä. Kun vitsailin hänelle siitä, hän suuttui ja sanoi, että helsinkiläisten on helppo irvistellä. Rovaniemellä fiksut on vähissä.
Matriarkka kunnioittaa naisia hienolla tavalla. Jari Tervo kertoo mummunsa olleen varsin kipakka persoona, joka kertoi ja samalla näytteli tarinoita. Hän oli eronnut varhain Jarin isoisästä, jonka Jari tapasi vain kerran.
Isoisäpuoli oli myös persoona. Muurarilta saattoi mennä vuosi ilman viinaa, mutta sitten saattoi tulla parin viikon putki. Matkalla ravintolasta kotiin hän piilotteli rahoja pihalle, ettei vaimo ottaisi niitä pois juomisen lopettamiseksi. Jari etsiskeli niitä kivenkoloista mummulassa käydessään.
– Ei lapsi pidä vanhempiaan tai isovanhempiaan outoina. Mutta olivathan he erikoisia, Jari Tervo hymyilee muistoilleen.
Inkerissä oli naispappeja, koska miehet olivat kuolleet
Erikoisia ovat myös Matriarkan ihmiset. Inkeriläisten elämänkerrat ovat suurimmalta osaltaan vanhojen naisten kirjoja, miehet olivat kuolleet. Venäjällä kaikki luhistuisi ilman vanhoja naisia.
Kirjan väkevä teema on uskonto. Se on peruskallio myös omituisine ilmenemismuotoineen. Inkerissä oli naispappeja, koska miehet olivat kuolleet. Uskonto määritti heidän elämäänsä enemmän kuin politiikka, vaikka juuri se koitui inkeriläisten kohtaloksi.
Uusi kirja on tekeillä, mutta siitä Jari Tervo suostuu paljastamaan vain sen, että päähenkilön mielestä kaikkien aikojen paras keksintö on juusto. Onkohan avainromaani, sillä tekijä syö juustoa kuin omenaa ja on samaa mieltä.
– Kirjoittaminen on riippuvuus. Olen sietämätöntä seuraa, jos ei ole mitään tekeillä.
Matriarkka on Tervon 15. romaani, ja se oli neljänneksi myydyin suomalainen kaunokirjallinen teos viime vuonna.
”Trumpin vuoksi Putin on alkanut näyttää vakaalta valtiomieheltä”
Jo 19 vuoden ajan Jari Tervo on torstaisin käynyt läpi viikon lehdet Uutisvuotoa varten. Hän on tottunut miettimään, mikä ei kuulu joukkoon tai mistähän tässä on kysymys. Parhaimpia lähteitä siihen tarkoitukseen ovat olleet iltapäivälehdet, joita hän ei ole ymmärtänyt edes laittaa verotukseen työkuluina. Tervo on päättänyt jäädä pois ohjelmasta tänä keväänä.
Uutisten seuraaminen jatkuu taatusti, sillä Jari Tervo on Twitterissä ja blogissaan ottanut vahvasti kantaa rasismia vastaan. Häntä huolettaa kovasydämisyyden ja väkivallan lisääntyminen niin Suomessa kuin muualla. Tervosta on kasvanut mielipidevaikuttaja hyvien asioiden puolesta.
– Trumpin vuoksi Putin on alkanut näyttää vakaalta ja harkitsevalta valtiomieheltä.
Yli seitsemän vuotta sitten Jari Tervo heitti Raamatun lattialle Uutisvuodossa. Silloin oli kyse kirkkoa jakaneesta homokysymyksestä, kun Päivi Räsäsen tiukkojen kannanottojen jälkeen kirkosta erosi hetkessä 40 000 ihmistä.
– Hän selitti, että saa olla homo, muttei harrastaa homoseksuaalisia suhteita. Kysyin pitääkö jokainen lause Raamatusta ottaa kirjaimellisesti? Luin Raamatusta kohdan, jossa käsketään pyhittää sapatti eikä saa tehdä töitä. Ketkä juuri tekevät töitä pyhänä elleivät papit? Mielestäni kaikki pitää ottaa kirjaimellisesti, jos siihen vedotaan.
– Raamattu on hieno kirja, jossa on paljon viisautta. Kannatan uskonnonvapautta, mutta ei kaikille pidä tuputtaa omia näkemyksiään.
Tervon arvostus kirkkoa kohtaan on noussut
Erityisesti viime aikoina Jari Tervon arvostus kirkkoa kohtaan on noussut. Hän kunnioittaa sitä, mitä kirkoissa tehdään esimerkiksi turvapaikanhakijoiden puolesta.
– Kirkko on koko yhteiskunnassa ihmisoikeustaistelija numero yksi. Olen positiivisesti hämmästynyt, että kirkoissa luetaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Oikeaa kristillisyyttä on auttaa muitakin kuin kristittyjä.
– Eivät kuulu kirkkoon, huusi mies kirkossa turvapaikkapäätöksiä luettaessa. Meidän tulisi muistaa, että 7,5 miljardia ihmistä maailmassa ei kuulu Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon, Jari Tervo suhteuttaa suomalaisten paikkaa universumissa.
Juttu on julkaistu Askel-lehdessä 5/2017.
Kuva: Uzi Varon