Inkerin kirkon päiviä vietettiin teemalla Rauhaa myrskyn keskellä Lahdessa maaliskuun lopulla. Inkerin kirkon piispa Ivan Laptevin oli tarkoitus osallistua päiville, mutta viisumiepäselvyyksien johdosta hän ei päässyt Suomeen. Piispa piti kuitenkin raamattutunnin ja kertoi kirkkonsa kuulumisia Zoomin välityksellä.
Inkerin kirkon päivät oli järjestänyt Inkerin ev.lut. kirkon Suomen edustusto ry. Päiville osallistui toista sataa ihmistä. Piispa Laptevin lisäksi ohjelmavastuussa olivat muun muassa Inkerin ev.lut. kirkon edustuston hallituksen puheenjohtaja ja Inkerin kirkon koulutus- ja konsultointitehtävissä työskentelevä Kansanlähetyksen työntekijä Juha Saari, Uusi tie -lehden eläkkeellä oleva päätoimittaja Leif Nummela ja Lähetysyhdistys Rauhan Sanan lähetysjohtaja Jukka Paananen.
Kotimaa teki piispa Lapteville tarkentavia kysymyksiä kirkon ajankohtaisista kuulumisista päivien jälkeen.
INKERIN KIRKON PÄIVILLÄ oli noussut esille, että kirkossa konfirmoitiin viime vuonna 400 ihmistä, enemmän kuin koskaan Venäjän vallankumouksen jälkeen. Konfirmaatioita edeltää usein kaste. Piispa Ivan Laptev sanoo yhtenä syynä konfirmaatioiden runsaaseen määrään olevan se, että aiemmasta poiketen lähes kaikissa seurakunnissa järjestetään rippikouluopetusta.
– Toiseksi olemme tehneet määrätietoisesti tavoittavaa työtä, seurakunnissa järjestetään konsertteja ja näyttelyitä. Niissä käy paljon ihmisiä. Kutsumme ihmisiä kristinuskon peruskursseille, joita järjestetään monissa seurakunnissa sekä verkossa.
– Kolmantena selittävänä tekijänä konfirmaatioiden runsaaseen määrään on epävarma aika, jota elämme. Korona-pandemia sekä sota ovat herättäneet monia etsimään Jumalaa.
Kysyttäessä piispalta suhteita Suomen kirkkoon sekä piispoihin, hän vastaa suomalaisten ystävien, seurakuntien, lähetysjärjestöjen ja herätysliikkeiden kulkeneen Inkerin kirkon rinnalla jo satoja vuosia.
– Kirkkomme on saanut Suomesta papistoa ja lähetystyöntekijöitä. Piispa Leino Hassinen oli Suomen kirkon pappi. Suomalaisia teologeja ja piispoja on opettanut teologisessa instituutissa. Olemme käyttäneet suomalaista virsikirjaa, Raamattua ja kirkkokäsikirjaa.
Piispa Laptev nostaa esille kirkkojen välisen yhteistyösopimuksen.
– Ennen epidemiaa ja rajojen sulkemista useat suomalaiset piispat vierailivat Venäjällä. Kävin itse viimeksi Helsingissä viime vuonna Suomen kirkon järjestämässä tapahtumassa. Olen pyrkinyt hyviin väleihin Suomen kirkon piispojen kanssa, vaikka olemme eri mieltä joistakin teologisista asioista.
PIISPA LAPTEV EI VASTAA suoraan kysymykseen kirkkonsa suhteesta Venäjän Ortodoksiseen kirkkoon. Hän sanoo, ettei tulevaisuutta voi ennustaa ja että nyt eletään aikaa, jolloin rukoillaan rauhaa.
Kirkossaan tehdyistä suomalaisten pappisvihkimyksistä hän sanoo, että Suomessa on niistä ”ikävä kyllä” väärä käsitys.
– Tahdon painottaa, että olemme vihkineet pappeja ja diakoneja aina palvelemaan Inkerin kirkkoa. Kutsut tehtäviin ovat tulleet kirkoltamme, eivät suomalaisilta yhteistyötahoilta.
– Toivomme että suomalaiset lähetysjärjestöt lähettäisivät myös tulevaisuudessa työntekijöitä Inkerin kirkon palvelukseen.
Piispa Laptev sanoo työhönsä kuuluvan lähiviikkoina paljon matkustelua ja samalla kirkon hallinnollisia tehtäviä sekä strategiatyöskentelyä.
– Valitsemme uusia opiskelijoita Kelton teologikurssille. Kirkolla on paljon haasteita, samaan aikaan evankeliumi menee eteenpäin, piispa Laptev sanoo.
Viime sunnuntaina piispa Laptev osallistui Turkissa Istanbulin luterilaisen kirkon ensimmäisen piispan virkaan vihkimiseen.
Ilmoita asiavirheestä