Kanat ryhmittyvät tiiviiksi laumaksi. Tiukka ryhmäkatse kohdistuu kanalaan astuneisiin vieraisiin ihmisiin. Toisella heistä on suuri kamera ja toinen olen minä.

Kuuluu monipuolista ääntelyä, joka ei muistuta kotkotusta.

– Kanoilla on eri varoitusäänet ketuille ja haukoille. Näin muut tietävät, tuleeko uhka maalta vai taivaalta, Markku Lassila sanoo. Hän on Tuusulassa sijaitsevan Lassilan tilan eläköitynyt isäntä.

Kanoilla onkin paljon sellaista älykkyyttä, josta kaltaisellani kananmunia ja broileria syövällä ihmisellä ei ole käsitystä.

Turun yliopiston projektitutkija Helinä Ääri kertoo kanoilla olevan esimerkiksi samat perustunteet kuin ihmisellä. Kanat tuntevat iloa, pelkoa, surua ja vihaa.

– Kanoilla voi olla myös sellaisia tunteita, joita ei ole ihmisillä. Kaikkia tunteita ei voi verrata ihmisiin, hän sanoo.

PROJEKTITUTKIJA HELINÄ Ääri tuntee kanat. Hän väittelee kesäkuun alussa Turun yliopistossa broilereista suomalaisessa kirjallisuudessa. Maskussa asuvalla tutkijalla on kotonaan kukkoja, jotka hän on pelastanut teurastamiselta.

Jo Äärin lapsuudenperheessä oli kanoja, kukkoja ja kalkkunoita.

– Ne olivat osa perhettä, perheenjäseniä ja ystäviä. Kanat ovat kasvattaneet minua, Helinä Ääri sanoo.

Helinä Äärille on lapsuudesta lähtien tuttua kanojen älykkyys.

Kanoja käytetään opettamaan ihmisille eläinten kouluttamista, sillä ne oppivat koiria nopeammin. Älykkyydestä kertoo sekin, että jo muutaman päivän ikäiset untuvikot erottavat erilaisia määriä, esimerkiksi kolme herkkupalaa viidestä.

Kanat elävät luontaisesti laumoissa, ja ne pystyvät tunnistamaan jopa kymmeniä lajitovereitaan.

Munatuotannossa olevan kanan keskimääräinen ikä on noin yksi vuosi. Vanhemmalla kanalla muninta ei enää ole yhtä tehokasta, ja siksi kana teurastetaan.

– Lapsuudenkodissani ei koskaan lopetettu kanaa siksi, että se ei enää pystynyt munimaan, Helinä Ääri sanoo.

Kanojen alkuperä on jäljitetty aasialaiseen punaviidakkokanaan, joka on nykyistä kanaa huomattavasti pienempi.

Nautakarjaan verrattuna kana on uusi tuotantoeläin. Vuohia, nautoja ja sikoja oli kotieläiminä jo noin 10 000 vuotta sitten. Kanoja alettiin kasvattaa kotieläiminä Euroopassa noin 100 jKr.

ELÄKÖIDYTTYÄÄN MAATILAN isännyydestä Markku Lassila on jatkanut kanojen kasvatusta.

– Jotenkin en vain osannut luopua kanoista, hän sanoo.

Hän on seurannut ja mahdollistanut viime vuosien aikana lisääntynyttä kanojen harrastekasvatusta. Ruokaviraston rekisterissä on lähes 13 170 harrastekanojen pitäjää.

Lassilan tilalta haetaan joka alkukesä noin 300 kanaa harrastekasvatukseen. Yhden kanan hinta on 50 euroa. Rahoja ei saa takaisin, vaikka kanaharrastaja palauttaisi syksyllä kanansa Lassilan tilalle.

Markku Lassila ei kannusta kasvattamaan kukkoja taajamissa, sillä kesäaikaan ne aloittavat kiekumisen aamukolmelta auringon myötä.

Kesäkanojen ottamisesta olisi ylipäätään hyvä sopia naapureiden kanssa.

KYLMÄNÄ KEVÄTPÄIVÄNÄ Markku Lassilan kanalassa on muutama aste lämmintä. Lattialla on olkia. Kanalauma koostuu eri- ja monirotuisista kanoista, sekalaisesta seurakunnasta, kuten kanalan isäntä sanoo.

Hänen pienemmän kanalansa kanat ovat pääosin palautuskanoja kesäharrastajilta. Joukossa on niitäkin siivekkäitä, jotka ovat saaneet jatkaa elämää munasta poikasiksi, ja siitä edelleen kanaksi tai kukoksi asti. Tosin myös kukot ovat kanoja, koiraskanoja. Kana on yleisnimitys koko lajille.

– Noin puolet kuoriutuvista poikasista on kukkoja. Munatuotannossa valtaosa kukoista teurastetaan, sillä niistä ei ole hyötyä munintaan, Helinä Ääri sanoo.

Kukonpoikien teurastus tapahtuu useimmiten hiilidioksidilla niiden ollessa noin vuorokauden ikäisiä. Suomessa teurastus on sallittua myös maseroimalla eli murskaamalla.

Lassilan kanalan sekalaisessa seurakunnassa ulkonäöltään erottuu erityisesti silkkikana, jonka sulat näyttävät pörröiseltä turkilta. Siksi se on erityisen suosittu lemmikkikana.

Pitkälle jalostettuna silkkikanojen terveyteen liittyy ongelmia, kuten usein ihmisen liian pitkälle jalostamissa eläimissä.

Silkkikanojen kohdalla jalostuksen tuottama ongelma syntyy päälaella kasvatettavasta töyhdöstä. Silkkikanan kallonmuoto ei kestä töyhdön jalostamista entistä näyttävämmäksi. Pahimmissa tapauksissa aivot pursuavat kallosta ulos.

KOTIELÄINTEN SIJAAN kanojen merkitys ihmisille oli alun perin todennäköisesti uskonnollinen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että muinaisista haudoista on löytynyt kokonaisia kanoja, jotka on haudattu naisen kanssa ja kukkoja, jotka on haudattu miesten kanssa.

Pentti Lempiäisen aikanaan toimittama mainio Suuri Symbolikirja kertoo, että antiikin aikana kukko oli aurinkoeläin, joka kiekumisellaan julisti aamulla päivän koittaneen ja illalla piti poissa yön demonit.

Mustaa kukkoa käytettiin myös loitsimisessa ja uhrieläimenä lepyttämään manalan voimia.

Lempiäinen kirjoittaa, että kristillisessä symboliikassa kukosta tuli Kristuksen vertauskuva. Kristuksen, joka antaa uuden päivän koittaa.

Kukko esiintyy Johanneksen evankeliumissa tutussa ja kohta jälleen hyvin ajankohtaisessa pääsiäisen tapahtumiin liittyvässä jakeessa: ”Pietari kielsi taas, ja samassa lauloi kukko.”

MARKKU LASSILAN mukaan kanat ovat selvästi yksilöitä. Sitä hän ei osaa sanoa, mistä asioista hänen erilaisista kanoistaan koostuvassa sekalaisessa seurakunnassa kiistellään.

– Eivät ne kuitenkaan tappele toistensa ulkonäköön liittyen, vaan pikemminkin siitä, mitä kotkotusta toinen on nokastaan päästänyt, Lassila sanoo.

Yksilölliset erot alkavat näkyä kanalaumassa jo lyhyen tarkkailun jälkeen. Erotan laumasta kolme kukkoa, joista yksi on selvästi johtaja suhteessa muihin.

Iso osa kanoista pysyy pitkään tiiviinä ryhmänä epäluuloisesti minua ja valokuvaajaa mulkoillen. Ryhmästä kuuluu jupinaa.

Yhdellä kanalla uteliaisuus kuitenkin voittaa arkuuden. Se lähestyy minua kuin kysyäkseen, että jaahas, kuka sinä olet ja mikä on asiasi.

Kanojen tarkkailuun, niiden katsomiseen ja kuunteluun jää helposti koukkuun. Ajantaju häviää ja yhtäkkiä olen vuosikymmenien päässä, omassa lapsuudessani. Olen pikkutyttö ja pitelen sylissä omaa ruskeaa kanaani. Muistijälki on edelleen tarkka siitä, miltä kanan iho tuntuu höyhenten alla. Se tuntuu lämpimältä.

LASSILAN TOISESSA kanalassa on yli sata munintaan jalostettua Bovans Brown -kanaa. Ne tuottavat enimmillään noin yhden munan päivässä.

Viime vuonna suomalaiset söivät henkeä kohden noin 200 munaa. Niitä muni noin neljä miljoonaa kanaa.

Helinä Ääri kertoo kanoilla olevan kiinteä emo-poikassuhde.

– Se ei pääse kuitenkaan toteutumaan kanojen ja broilerien elämässä. Munintaan jalostettujen kanojen ja broilerien munat haudotaan hautomakoneissa.

Kanaemon tiiviiseen poikassuhteeseen kiinnitti myös Jeesus aikanaan huomiota. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus sanoi: ”Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.”

Siksi poikasiaan siipiensä suojassa hautova kana on heikoista huolehtivan rakkauden vertauskuva.

BOWANS BROWN -kanat ovat pääasiassa ruskeita, tosin joitakin valkoisiakin näkyy joukossa.

– Minun lapsuudessani kaikki kanat olivat valkoisia, Leghorn-rotuisia, Markku Lassila sanoo.

Suomessa kanat yleistyivät 1800-luvun lopussa. Ensimmäiset kanat tänne tuotiin jo satoja vuosia sitten.

Lassilan munivien kanojen tarhan ulkopuolella kiertelee yksi musta kukko. Sitä ei päästetä kanatarhaan sisälle, koska se on riidanhaastaja. Kukko kävelee jäykin askelin, niska hiukan vinossa kanatarhan verkkoaidan viertä.

Markku Lassilan kanoja tarkkaillessa ei voi olla ajattelematta broilereita, joita myydään kaupoissa ja marketeissa kokonaisina sekä eri tavoin pilkottuina ja jauhettuina.

Broilerien tuotanto alkoi Suomessa vasta 1960-luvun alussa, kun tänne oli tuotu Yhdysvalloista ensimmäiset broilerityypin kanat.

Vuosikymmenten varrella me suomalaiset olemme oppineet broilerinsyöjiksi, sillä nykyisin Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa broileria. Sen lihaa syödään keskimäärin 25 kiloa asukasta kohden. Broilereita kasvatetaan Suomessa noin 175 tilalla.

Myös Markku Lassila joskus teurastaa ja syö omia kanojaan. Hän taittaa niiltä niskat, tai lyö pään poikki kirveellä.

Helinä Ääri puolestaan söi vielä lapsuudessaan kananlihaa ja kanamunia, mutta nykyisin hän on vegaani.

Broileri kasvatetaan teuraskuntoon viidessä viikossa.

– Täällä kanalassa poikaset mahtuvan sen ikäisinä vielä kämmenelle, Markku Lassila sanoo.

– Broilerin keho on niin raskas, että se aiheuttaa linnun liikkumiseen ongelmia. Broilerien tuotanto-olosuhteet ovat sellaisia etteivät ne pysty elämään lajityypillistä elämää, Helinä Ääri puolestaan tiivistää.

HELINÄ ÄÄRIN mukaan on hyvä, että eläinten uusi hyvinvointilaki puuttuu koirien jalostukseen.

– Mutta broilerien jalostus aiheuttaa kärsimystä paljon isommalle joukolle eläimiä. Myös siihen pitäisi puuttua.

Siipikarjateollisuuteen mahdollisesti vaikuttava uutinen on se, että lintuinfluenssa on lisääntymässä. BBC:n vajaa pari viikkoa sitten julkaiseman uutisen mukaan maailmaa on uhkaamassa tähän asti pahin lintuinfluenssa-aalto.

Tauti leviää nyt luonnossa vapaana elävien lintujen parissa. Sen lisäksi muun muassa Britanniassa lintuinfluenssaa on todettu ketuilla ja saukoilla.

– Tuhansien heikoiksi jalostettujen lintujen kasvattaminen samassa ahtaassa tilassa on aina tautiriski. Lintuinfluenssauutiset hirvittävät minua, Helinä Ääri sanoo.

Kana on maailman yleisin lintu. Maailmassa arvioidaan olevan 30 miljardia kanaa, joista valtaosa on broilereita.

Määrä on niin runsas, että se näkyy vielä tulevina vuosisatoina, koska maaperään kertyy niin paljon kanan ja broilerin luita.

– Jätämme jälkeemme kanan ja broilerin luita sekä muovia, Helinä Ääri sanoo.

KUN KIRKKAANA kevätpäivänä on saanut tutustua Markku Lassilaan ja tarkkailla hänen luontaisissa olosuhteissa eläviä kanojaan, maailma tuntuu hetken aikaa rauhan tyyssijalta.

Lassilan tila on sijainnut Tuusulassa vuosisatojen ajan. Siitä ei ole tietoa, koska tilalle on tuotu ensimmäinen kana.

Tilan nykyinen päärakennus on rakennettu viime vuosisadan alussa. Sekin on ehtinyt todistaa jo monta sotaa ja rauhaa. Nyt on saatu elää pitkään rauhan aikaa.

Toisesta todellisuudesta saamme valokuvaajan kanssa muistutuksen heti Lassilan tilalta lähdettyämme. Eteläisellä taivaalla näkyy neljä venäläistä konetta lentämässä peräkanaa kohti Venäjän sotilastukikohtaa Kaliningradissa.

Joka päivä uutisoidaan Ukrainan sodan vaiheista.

Näinä sotaisina ja uhkaavina aikoina on erityisen tärkeää ajatella kukkoa. Sitä nimenomaista kukkoa, joka on Kristuksen vertauskuva. Kristuksen, joka antaa uuden päivänkoiton.

Lassilan tilan kanat jupisevat omiaan. Katso video kanalan touhuista.

Ilmoita asiavirheestä