Sotatieteiden dosentti ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sekä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö ei usko pian neljä vuotta kestäneen Ukrainan sodan nopeaan päättymiseen. Hänen mukaansa Ukrainan ja Venäjän välillä ollaan vielä kaukana neuvotteluratkaisusta. Jommankumman sotivan osapuolen pitäisi alkaa taipua rintamilla selvästi enemmän, mutta sitä ei ole ainakaan vielä tapahtumassa.
1 Mikä on tällä hetkellä tilanne Ukrainan rintamilla?
– Perustilanne ei ole paljoakaan muuttunut marraskuun 2022 jälkeen. Pientä liikettä on tapahtunut suuntaan ja toiseen. Valitettavasti Venäjä on se, joka hyökkää. Eteneminen on hidasta, mutta sitä on myös vaikea pysäyttää. Donetskin alue on aivan selvästi Venäjän ykkösprioriteetti. Toki muuallakin on tapahtunut viime aikoina Venäjän hyökkäyksiä.
– Tilanne ei kuitenkaan ikuisesti säily tällaisena, vaan jotakin tulee tapahtumaan. Venäjän on kuitenkin vaikea salassa koota suurempaa panssaroitua joukko-osastoa tekemään läpimurtoa. Vastustajaa kun voidaan lennokeilla havainnoida lähes koko ajan.
2 Mitkä ovat Ukrainan keskeiset haasteet?
– Ukraina on tämän sodan pienempi ja heikompi osapuoli. Sen ainoa tapa menestyä on toimia fiksummin kuin Venäjä. Ukrainan pitää myös saada massiivista ulkomaista tukea tasapainottaakseen voimaepätasapainoa. Ukrainan suurena haasteena on huomattava miehistöpula. Maan uusi puolustusministeri kertoi juuri, että jopa 200 000 henkilöä asevoimista on lähtenyt omille teilleen. Heidät pitäisi saada takaisin palvelukseen.
– Taloudelliset ja teolliset realiteetit ovat pitkittyneissä sodissa usein ratkaiseva asia. Ukrainan talous on heikossa kunnossa. Se on ymmärrettävää, koska kyseessä on sotaa käyvä maa, joka on menettänyt viidesosan alueestaan miehittäjälle. Venäjän jatkuvilla iskuilla Ukrainan keskeiseen infrastruktuuriin on myös vaikutusta.
3 Koska Ukrainaan voidaan saada tulitauko ja lopulta rauha?
– Ei kukaan osaa sanoa, koska tulitauko tai rauha tulevat. Suuren yleisön silmissä voi näyttää siltä, että rauhan edistämisessä ei tapahdu yhtään mitään. Koko ajan siellä taustalla kuitenkin mennään eteenpäin. Rauhasta tuskin tulee oikeudenmukaista. Laittomassa hyökkäyssodassa neuvottelurauha ei lähtökohtaisesti ole oikeudenmukainen, koska siinä annetaan jotakin myös hyökkääjälle.
4 Mitä rauha Ukrainassa merkitsee Euroopan turvallisuudelle?
– Tämä riippuu pitkälti siitä, millainen rauhasta tulee. Eurooppa on nähnyt tämän sodan eräänlaisena tulppana. Niin pitkään kuin Venäjä on kiinni Ukrainassa, sillä ei ole rahkeita hyökätä muiden kimppuun. Tämä on Ukrainan tukijoille yksi raadollinenkin syy auttaa sitä. Samalla Ukrainan tukeminen on tietysti myös moraalisesti oikein.
– Ihmettelen sitä, mikä olisi Venäjän intressi käydä Naton kimppuun, kun he eivät pärjää Ukrainassakaan. Kuitenkaan ei ole tyhmää varautua siihen, että Venäjä kaikesta huolimatta hyökkäisi. Monihan piti hyökkäystä Ukrainaankin mahdottomana.
5 Millainen on ukrainalaisten henkinen tila pitkittyneen sodan seurauksena?
– Sota ei kosketa kaikkia ukrainalaisia tasapuolisesti. Eniten se vaikuttaa rintamalla oleviin ja heidän perheisiinsä. Maasta lähteneillä pakolaisillakin on aivan eri tilanne kuin niillä, jotka ovat jääneet Ukrainaan.
– Henkisestä tilasta kertoo jotain se, että masennus- ja unilääkkeiden käyttö on Ukrainassa lisääntynyt huomattavasti. Tunnen ihmisiä, jotka ovat muuttaneet jatkuvien yöllisten hyökkäysten takia Kiovasta pois, jotta saisivat kerrankin nukkua.
– Sodan pitkäaikaiset vaikutukset ovat oma lukunsa, esimerkiksi traumat voivat kestää useita sukupolvia. Nyt puhutaan Ukrainan sodan jälkeisestä jälleenrakentamisesta. Tässä on havaittavissa illuusiota siitä, että kaikki voitaisiin korjata. Ei se ole niin. Jo nyt on tapahtunut monenlaisia korvaamattomia tuhoja.
6 Mitkä ovat Ukrainan sodan keskeiset opetukset Suomelle?
– Massan käyttö on palannut sodankäyntiin. Kylmän sodan jälkeen länsimaat tottuivat pienimuotoisiin sotiin. Nyt meillä on Ukrainassa käynnissä Euroopan suurin sota toisen maailmansodan jälkeen. Tämä vaatii panostuksia sodan yhteiskunnallisten ulottuvuuksien ymmärtämiseen.
– Itsenäinen puolustuskyky on Suomelle edelleen todella tärkeä asia. Tulevaisuudessa voi tulla eteen tilanne, jossa vahvimpiin liittolaisiimme ei voi luottaa ja jossa toiveet kehittyneen teknologian suomasta nopeasta voitosta kariutuvat. Tällaisessa tilanteessa massan merkitys korostuu entisestään.
Lue myös:
Ukrainasta on saatu oppeja suomalaisten sotilaspappien koulutukseen
Kiovan Rus oli Itä-Euroopan mahtivaltio, jonka syntymiseen vaikuttivat myös viikingit
Ilmoita asiavirheestä