Taidemaalari Pekka Halonen (1865–1933) löysi talonsa Halosenniemen paikan Tuusulanjärven kallioiselta rannalta hiihtoretkien ansiosta. Valoisana talvipäivänä järven jää on täynnä hiihtäjiä ja pilkkijöitä, joista joku poikkeaa niemellä sijaitsevan Halosenniemen taiteilijakotimuseon Pekka Halosen julkista taidetta esittelevään näyttelyyn.
Pekka ja Maija Halosen perheen hirsinen, yli kolmensadan neliömetrin ateljeekoti (1902) tarjoaa katsojalle paljon nähtävää alkaen ensimmäisen kerroksen ateljeesta toisen kerroksen huoneisiin saakka. Näyttely käsittää 82 teosta ja mukana on myös joitakin teoksia esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelalta (1865–1931) ja taiteilijayhteisön Venny Soldan-Brofeldtilta (1863–1945) ja Eero Järnefeltiltä (1863–1937).
Teokset ovat löytäneet luontevat paikkansa seitsemän huonetta ja keittiön käsittävän rakennuksen seiniltä, sopukoista, pöydiltä, kaapista ja maalaustelineeltä. Yli viisi metriä korkea ateljee sopii hyvin suurten tilausteosten esittelyyn, ja ateljeesta ovat saaneet paikkansa esimerkiksi Halosen maalaukset Tukinuittajat (1925), Huviretki (1906) ja Väinämöisen soitto (1897). Tilava ateljee mahdollisti Haloselle monumentaalitöiden tekemisen: taiteilija oli aiemmin maalannut valmiiksi alttaritauluja Tuusulassa erään talon korkeassa pirtissä.
NÄYTTELYN NIMI Kivityömiehistä Tukinuittajiin nostaa esiin Halosen tuotannosta kaksi tilausteosta: Porin Sigrid Juséliuksen mausoleumin eteisen seinäfreskon Kivityömiehiä (1903) sekä Kansainliitolle Genéveen tilatun Tukinuittajat (1925). Halonen on mielletty ehkä konkreettisena talonpoikaisena tekijänä, mutta taidehistorian tutkimus on osoittanut aatteet hänen realistisen maalaustaiteensa, kuten Kivityömiehiä, taustalla.
Kirjastonurkkauksen kirjat kertovat niin ikään taiteilijan lukumieltymyksistä. Juséliuksen mausoleumiin Haloselta tilattiin kaksi freskoa ja kattomaalaus. Freskot tuhoutuivat tulipalossa. Näyttelyssä on esillä mausoleumin Tuonelan joella-aiheiston lisäksi Kirkkoväkeä-luonnoksia, jossa kävijät ovat matkalla kirkkoon. Kivityömiehiä-luonnos on Budapestin taidemuseossa.
Näyttely tuo esiin Halosen alttaritaulutuotannon monet vaiheet ja käänteet. Näyttelyssä ensisijan on saanut Ristiltäotto (1913), luonnos Viipurin uuden tuomiokirkon alttaritauluksi. Alttaritaulusta tuli Halosen suurin, mutta teos katosi sotien aikana.
MUISTA ALTTARITAULULUONNOKSISTA on esillä esimerkiksi ensimmäinen toteutunut alttaritaulu, Pedersören kirkon Viimeinen ehtoollinen (1895–96) sekä Kotkan kirkon Kuninkaitten kumarrus (1898–1899). Ateljeen pianonurkkaukseen, joka muistuttaa kotikonserteista, on sijoitettu Halosen Kolme pyhää miestä metsässä (1894) yhdessä Luumäen kirkon alttaritaululuonnoksen Kristuksen kasteen (1913) kanssa. Akvarelli Kolme pyhää miestä metsässä oli Halosen luonnosehdotus hänen synnyinpaikkansa Lapinlahden kirkon alttaritauluksi. Sitä ei tilattu, ja aihetta pidettiin poikkeavana. Näyttelykokonaisuudessa Paul Gauguiniin (1848–1903) yhdistetty teos on moderni.
Halosen kirjankuvituksissa ovat hienovireistä ilmaisua, josta hyviä esimerkkejä ovat Poika ja jänis (1909) Juhani Ahon kirjaan Kolme lastua lapsille sekä Tuonelan joutsen (1898) Eino Leinon kirjaan. Ateljeen takkanurkkauksessa on maalaus Sokeana syntynyt (1903), joka kuvitti Uuden Testamentin pohjoismaista taiteilijapainosta.
Ateljeekodin ikkunat avautuvat luontoon. Pekka Haloselle kevättalvi ja kevät olivat parasta aikaa maalata. Keväisyys näkyy ruokasalin maalauksissa Riihenranta keväällä (1927) ja Keväinen ranta (1921).
Kivityömiehistä Tukinuittajiin – Pekka Halosen julkista taidetta Halosenniemessä 24.5.2026 saakka.
Lue myös:
Lahden kaupunginteatterin Mammal näyttää miten suhde isovanhempaan voi kantaa läpi elämän
Ilmoita asiavirheestä