Helsingin yliopisto on keskeyttänyt hallinto- ja tietotekniikkahenkilöstön rekrytoinnin reaktiona hallituksen päätöksiin säästää yliopistokoulutuksesta. Muita päätöksiä on luvassa syksyllä.
Kesäkuun alkupuolella yliopistossa on jaettu sisäinen tiedote, jonka mukaan tarvittavien säästöjen määräksi vuonna 2016 arvioidaan 26 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 vuosittain kasvava säästötarve voisi arvion mukaan olla jopa noin 70–100 miljoonaa euroa.
Nyt yliopistolla odotetaan hallitusohjelman yksityiskohtien ja aikataulujen varmistumista. Suurin Helsingin yliopistoa koskeva yksittäinen tekijä on Yliopiston Apteekin apteekkimaksun kompensaation poistaminen. Se vastaa vuositasolla noin 29 miljoonaa euroa.
Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola on käynnistänyt useita selvityksiä. Kesän ajan sopeutustoimia valmistellaan muun muassa säästöryhmässä ja rahanhankintaryhmässä. Säästöryhmä valmistelee talouden tasapainottamiseen liittyviä toimia, ja rahanhankintaryhmä toimia lisärahoituksen ja lahjoitusten hankkimiseksi.
Yhtenä osana varautumista rehtori on päättänyt, että yliopistoon ei toistaiseksi rekrytoida pysyvää eikä määräaikaista uutta hallinto- tai tietotekniikkahenkilöstöä ja näihin aloihin kuuluvat käynnissä olevat rekrytointiprosessit keskeytetään. Uutta hallinto- ja it-henkilöstöä voidaan rekrytoida vain hallintojohtajan päätöksellä poikkeustilanteissa. Myös kiinteistöjen myymistä ja tilojen vuokraamista yliopiston ulkopuolisille selvitetään.
Kotimaa24:n tavoittama Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen toteaa, että monessa yliopiston yksikössä on jo ruvettu pohtimaan, mitä taloudellinen tulevaisuus on ja onko vakansseja syytä täyttää.
Hämäläinen ei lähde spekuloimaan sillä, ajaudutaanko yliopistossa myös yt-neuvotteluihin.
– Kun hallitusohjelma tarkentuu, katsotaan, mitä leikkausesitykset ovat. Yliopiston hallitus ottaa näihin asioihin kantaa.
– Olihan tämä selvää, jos katsotaan Suomen taloudellista tilannetta, että kaikkien sektorien pitää osallistua talouden elvytys- ja säästötalkoisiin. Leikkauksien kohdentuminen näin vahvana tutkimukseen ja opetukseen ja erityisesti Helsingin yliopistoon apteekkikompensaation menetyksen kautta yllätti kyllä aika suuresti. Olisi oletettu, että tutkimus ja koulutus olisi nähty investointina ja kasvun mahdollisuutena eikä säästökohteena, Hämäläinen toteaa.
Hän kuitenkin pistää toivoaan hallituksen lupailemiin kasvupaketteihin.
– On mahdollista, että sitä kautta rahaa kohdistuu myös tutkimukseen ja koulutukseen. Täytyy suhtautua optimistisesti.
Kotimaa24 ei tänään tavoittanut teologisen tiedekunnan dekaaneja kommenttia varten.