Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto pohtii 27.11. kokouksessaan kirkkorakennuksia koskevaa esitystä. Siinä esitetään, että kirkkoneuvosto lähettää Helsingin seurakunnille lausuntopyynnön Suomenlinnan ja Mikael Agricolan kirkkojen siirtämisestä yhteisökirkoiksi. Lisäksi kiinteistöjohtajalle esitetään valtuutusta aloittaa myyntineuvottelut Kampin kappelista. 

Suomenlinnan ja Mikael Agricolan kirkkojen tilanteen taustalla on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan halu pienentää kulujaan. Seurakunta päätti jo viime maaliskuussa luopua Suomenlinnan kirkosta tämän vuoden loppuun mennessä. Seurakunnalla on käytössään viisi kirkkotilaa: Helsingin tuomiokirkko, Vanhakirkko, Suomenlinnan kirkko, Mikael Agricolan kirkko ja Hyvän toivon kappeli.

Suomenlinnan kirkko on majakkakirkko, osa maailmanperintökohdetta ja myös suosittu vihkikirkko. Tuomiokirkkoseurakunnan lisäksi kirkossa järjestävät tapahtumia myös yhteistyökumppanit. Näitä ovat kesäsoitot iltaisin tapulista, Suomenlinnan Mannerheimin lastensuojeluliiton pitämät kerhot kryptassa, Merisotakoulun kevätkauden aloitusjumalanpalvelus, Viapori Jazzin vuosittainen konsertti, Suomen kamarimusiikkiseuran Taiteiden yön konsertti, Helsingin urkukesän ilta- ja päiväkonsertit, vanhojen suokkilaisten hartaushetki ja Rauhanyhdistyksen yhteislauluillat.

Mikael Agricolan kirkossa tuomiokirkkoseurakunta on ollut päävuokralainen, mutta yhtymän yhteiset palvelut ovat maksaneet suurimman osan sisäisestä vuokrasta. Kirkossa toimivat myös nuorten aikuisten jumalanpalvelusyhteisö, Tuomasyhteisö sekä Suomen Anglikaaninen kirkko. Yhteisöjen osuus kirkon käyttöasteesta on ollut 75 prosenttia.

Helsingissä seurakuntayhtymä omistaa kirkkorakennukset ja seurakunnat maksavat niiden käytöstä vuokraa yhtymälle. Sekä Suomenlinnan kirkko että Mikael Agricolan kirkko siirtyisivät nyt esityksen mukaan kokonaisuudessaan Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan ja tuomiokirkkoseurakunta maksaisi vuokraa sen mukaan kuin se kirkkoja käyttää. Suomenlinnan kirkon osalta tämä tarkoittaisi osallistumista noin puoleen kustannustasosta ja Mikael Agricolan kirkon osalta eli ehkä noin neljäsosaan.

VUONNA 2012 valmistunut Kampin kappeli sijaitsee hyvällä paikalla Helsingin keskustassa Narinkkatorilla. Sille ei kuitenkaan kokeiluista huolimatta ole löydetty Helsingin seurakuntien puolesta käyttöä, jota ei muissa keskustan kirkoissa jo pystyttäisi toteuttamaan.

Alun perin ajatuksena oli tarjota Kampin kappelissa hiljaisuuden kokemuksia sekä palveluohjausta Helsingin kaupungin sosiaalitoimen ja kirkon diakoniatyön yhteistyönä. Kaupunki päätti vuonna 2021 vähentää läsnäoloaan Kampin kappelissa koska tilat eivät soveltuneet toimintaan. Lopullisesti luovuttiin yhteistoimintamallista syksyllä 2022. Tämän jälkeen kappelissa tarjottiin jonkin aikaa keskusteluapua. Sittemmin kappeli on ollut pääsymaksullinen matkailunähtävyys, jossa tällä hetkellä järjestetään keskustelutilaisuuksia ja hiljaisuuden harjoituksia.

Nyt seurakuntayhtymällä ei katsota enää olevan mahdollisuutta ylläpitää Kampin kappelia. Esitys onkin, että se myydään ensi vuoden aikana.

– KIINTEISTÖISTÄ luopuminen on osa yhteisen kirkkovaltuuston päättämää säästöohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kiinteistöjemme määrää noin 40 000 kerrosneliömetrillä tämän vuosikymmenen loppuun menneessä, seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki toteaa yhtymän tiedotteessa.

Tämän ja ensi vuoden aikana seurakuntien oma toiminta on loppunut tai loppumassa Alppilan ja Oulunkylän kirkoista sekä Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodeista. Munkkivuoren kirkosta on päätetty luopua mutta se toimii väistötilana Munkkiniemen kirkon korjauksen ajan. Pihlajamäen kirkosta luopumisesta Malmin seurakunta on tehnyt ehdollisen päätöksen.

Viime vuonna yhtymä sai myytyä huonokuntoisen Merirasti-kappelin eurolla Helsingin kaupungille. Se myi myös Tuusulassa sijaitsevan Kellokosken juhlatalon, osuutensa Kiinteistö Oy Espoontorista, Saariselän kolmen lomamökin kokonaisuuden, tontin Herttoniemen, mökkikiinteistön tontteineen Espoon Saarijärveltä, Kulosaaren entisen pappilan, Pitäjänmäen seurakunnan entisen seurakuntatalon osakehuoneistot Pajamäestä, Flooran aukion liiketilan ja Itä-Pakilan seurakuntakodin kiinteistön hindutemppeliksi.

Luvassa on myös kirkkojen peruskorjauksia. Kannelmäen, Maunulan ja Vuosaaren kirkon sekä Oulunkylän puukirkon peruskorjauksista olisi tarkoitus päättää vuoden 2026 aikana. Seuraavaksi esitetään peruskorjattaviksi Käpylän ja Östersundomin kirkkoja.

Lue myös:

Kirkko & minä: Taivaan valoa hohtava majakka teki Olga Heikkilään vaikutuksen jo lapsena

Kampin kappelin tulevaisuus selvinnee syksyn aikana