Timo Keskitalo kertoo kastetoimituksien määrän olevan noin kaksikymmentä vuodessa. Hänen kymmenen työvuotensa aikana toimittamiensa kasteiden määrä lasketaan toisin sanoen sadoissa. Keskitalo kertoo kirjoittavansa jokaiselle kastetulle todistuksen, josta tehdään myös kopio seurakunnan arkistoihin.
Kastepyyntöjä tulee kansainvälisen jumalanpalvelusyhteisön piiristä ja tieto mahdollisuudesta kasteeseen kulkee suusta suuhun. Keskitalo itse on luterilainen pappi ja kirjoilla Helsingin hiippakunnassa. Kastaessaan hän periaatteessa rikkoo kirkon sääntöjä.
– Toistaiseksi ei kukaan ole tuomiokapitulissa huomauttanut minua tästä. Toivottavasti ei huomautakaan, Keskitalo pohtii.
Keskitalo kertoo saavansa tuon tuosta aiheen ympäriltä yhteydenottoja myös luterilaisen kirkon virassa olevilta papeilta. Monet kysyvät neuvoa miten toimia, kun vastaava tilanne tulee eteen. Hän kertoo yleensä tarjonneensa mahdollisuutta kastaa henkilö kansainvälisen seurakunnan yhteyteen. Keskitalon toiminta ei myöskään ole säästynyt kritiikiltä.
– Arvostelijat moittivat, että en kasta minkään seurakunnan yhteyteen. Minä vastaan, että päinvastoin. Seurakuntapappina luterilaisessa kirkossa saattoi käydä niin, että en tapaa kasteperhettä enää koskaan kasteen jälkeen. Täällä ne, jotka edellisellä viikolla kastoin, ovat sunnuntaina kirkon penkissä.
Kasteen lapselle voi saada myös esimerkiksi anglikaaniseurakunnan yhteydessä, jossa toimitus ei ole kotipaikkaan sidottu. Kotimaa24:n tietojen mukaan myös ainakin yhdessä helsinkiläisessä evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa on vastoin voimassa olevia säädöksiä toimitettu useita paperittomien kasteita.