Yritysvastuuta koskeva direktiivi on työllistänyt viime vuodet Heidi Hautalaa (vihr.). Hän sanoo direktiivin edistämisen olleen europarlamentaarikkona hänen ehkä tärkein ja vaikuttavin hankkeensa.
Direktiivin tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta sekä varmistaa, että yritys ottaa huomioon ihmisoikeus- ja ympäristönäkökohdat. Toisin sanoen kyse on ympäristötuhojen sekä ihmisoikeusloukkauksien estämisestä.
– En ole koskaan aikaisemmin ollut EU:ssa tilanteessa, jossa niin moni ulkopuolinen taho vetoaisi direktiivin läpimenoon, Heidi Hautala sanoo.
Suomessa direktiiviä on kannattanut muun muassa Teknologiateollisuus ja Kuluttajaliitto.
Kotimaan painoon mennessä näyttää kuitenkin siltä, että yritysvastuudirektiivin läpimeno tällä kaudella on epävarmaa. Yhtenä syynä on, että useat jäsenmaat kuten Ranska, Italia ja Suomi asettivat direktiivin toteutumiselle jälkeenpäin omia lisäehtoja.
Europarlamentissa vireillä olevat asiat eivät kaadu uuden parlamentin aloittaessa toimintansa.
Hautala ei ole kuitenkaan erityisen toiveikas seuraavan parlamentin suhteen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että laitaoikeisto saa eurovaaleissa lisää paikkoja.
– Silloin yritysvastuu tuskin etenee.
HEIDI HAUTALA listaa EU:n toteutuneita ihmisoikeuksiin liittyviä päätöksiä kuten sanktiot eli niin sanotut henkilöpakotteet. Niitä on kohdistettu venäläisten lisäksi esimerkiksi niihin kiinalaisiin, joilla on yhteyksiä uiguurien vainoamiseen. Arvioiden mukaan Kiina on siirtänyt yhdestä kahteen miljoonaa uiguuria pidätyskeskuksiin, vankiloihin ja leireille.
Uiguurit liittyvät myös yritysvastuudirektiiviin. Sen toteutuessa yrityksen pitää voida osoittaa, ettei aurinkopaneeleja ole valmistettu käyttämällä uiguureja tai muita ihmisryhmiä pakkotyövoimana.
Arvioiden mukaan maailmassa on 28 miljoonaa pakkotyöläistä eli orjaa.
Toinen esimerkki liittyy kumihanskoihin. Koronan myötä niitä tilattiin Eurooppaan isot määrät Malesiasta. Sittemmin kävi ilmi, että ne oli valmistettu pakkotyövoimalla.
– Kun kustannuksia painetaan alas, siihen liittyy usein ihmisoikeuskysymyksiä.
Vihreä siirtymä pakottaa osaltaan kiinnittämään huomiota yritysten vastuisiin. Esimerkiksi siihen, millaisissa oloissa akkuteollisuuden raaka-aineita kaivetaan. Tai siihen, siirretäänkö alkuperäiskansa asuinalueiltaan kaivannaisteollisuuden tieltä.
– Vihreän siirtymän ei pitäisi aiheuttaa ihmisoikeusloukkahuksia.
Ihmisoikeuksiin liittyvät myös sellaiset EU:n ajamat asiat kuin yksityisyydensuoja ja sosiaalisen median säätely.
– Sosiaalinen media pahimmillaan kärjistää ja lietsoo väkivallan tekoihin kokonaisia kansanryhmiä vastaan. Näin tapahtui esimerkiksi Myanmarissa pari vuotta sitten rohingyojen vainoissa.
HEIDI HAUTALA puhui ensimmäisenä suomalaisena poliitikkona suorasanaisesti Venäjän ihmisoikeusloukkauksista. Hänen Venäjä-yhteytensä syntyivät aikanaan silloisen kansanedustaja Pekka Haaviston kanssa. He olivat 1980-luvun lopulla yhteyksissä Neuvostoliitossa syntyneisiin ympäristöliikkeisiin.
Vuonna 1987 Hautala osallistui Moskovassa ihmisoikeuskonferenssiin. Samoihin aikoihin Neuvostoliitossa syntyi Memorial-kansanliike, joka vaati oikeutta Stalinin aikaisille uhreille.
– Moni ajatteli Neuvostoliiton hajotessa maan demokratisoituvan nopeasti. Vuonna 1996 luin uutisen tutkijoiden vapauden rajoittamisesta Venäjällä. Se oli ensimmäinen selkeä signaali siitä, että demokratisoitumisen sijaan ihmisoikeuksia ollaan rajoittamassa.
Vladimir Putin nousi valtaan vuonna 2000. Kohta alkoi Tšetšenian sota. Kyseisestä sodasta kirjoittanut toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin 7. lokakuuta vuonna 2006 Putinin syntymäpäivänä.
Anna Politkovskaja oli Heidi Hautalan ystävä. Hautala oli mukana järjestämässä Politkovskajan surmailtana mielenosoituksen Venäjän suurlähetystön eteen Helsingissä.
HAUTALAN MUKAAN Aleksei Navalnyin perintö velvoittaa jatkamaan kansalaisyhteiskunnan puolustamista.
– Suuri osa venäläisistä ihmisoikeusaktivisteista, oppositiosta, kriittisistä toimittajista ja aktivisteja puolustavista asianajajista on joutunut lähtemään kotimaastaan. Tätä joukkoa pitää tukea ja vahvistaa, että he voivat jatkaa työtään Euroopassa.
– On myös ponnisteltava Venäjällä olevien poliittisten vankien vapauttamiseksi. Jotkut ovat hengenvaarassa, kuten Vladimir Kara-Murza.
Venäjän ihmisoikeustilannetta ja presidentinvaaleja käsitelleessä EU-parlamentin kuulemistilaisuudessa helmikuussa nousi esille venäläisten ihmisoikeusaktivistien taholta tyytymättömyys läntiseen mediaan. Vuosien varrella se on raportoinut Venäjän vaaleista ikään kuin ne olisivat vapaat vaalit. Seuraavat ”vaalit”, joissa Vladimir Putin valitaan presidentiksi, järjestetään sunnuntaina 17.3.
– Mitään merkkejä ei ole näkyvissä Venäjän kehittymisestä normaalina valtiona.
Heidi Hautalan mukaan Suomessa media voisi nostaa enemmän esille täällä asuvia Putinin hallintoa vastustavia venäläisiä. He ovat järjestäytyneet monin tavoin.
– On paljon venäläisiä, jotka tahtoisivat toisenlaista politiikkaa.
Hautalan mukaan Suomen valtiojohto ei vielä kymmenisen vuotta sitten ollut kiinnostunut Venäjän ihmisoikeusloukkauksista.
Nykyiselle tasavallan presidentille Alexander Stubbille Hautala antaa kuitenkin kiitosta siitä, että Stubb vastoin poliittista valtavirtaa tapasi pääministeriaikanaan vuonna 2015 venäläisen toisinajattelijan Mihail Hodorkovskin.
– Toivoisin että Stubb myös presidenttinä tutustuisi venäläiseen oppositioon, Hautala sanoo.
HEIDI HAUTALA on jäsen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskeyin nimittämässä työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää sodan ympäristövaikutuksia ja esittää suosituksia niihin vastaamiseksi. Hautala on ollut työstämässä ympäristötuhojen korjaamista käsittelevää kohtaa.
Haastattelua edeltävällä viikolla Hautala oli Kiovassa luovuttamassa selvitykseen liittyvän 50-kohtaisen ohjelman.
– On merkittävää, että sotaa käyvä maa laittaa rauhanohjelmassaan niin paljon painoa ympäristökysymyksille. EU-maista Suomi, Saksa ja Bulgaria ovat erityisesti tukeneet Ukrainaa ympäristötuhojen ratkaisujen etsimisessä.
– Ensimmäistä kertaa sodan aiheuttamia ympäristötuhoja ollaan viemässä rikosoikeudelliseen vastuuseen Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Europarlamentin istuntokausi on loppusuoralla, vaalit järjestetään tänä vuonna kesäkuun 9. päivä. Edellisissä vaaleissa viisi vuotta sitten äänestysprosentti Suomessa oli vain 42,7.
– Parhaimmillaan EU muuttaa asioita, joihin yksittäinen valtio ei pystyisi esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa. Euroopan Unioni on vahva toimija maailman parantamiseksi, perustelee Hautala sitä, miksi kesäkuussa pidettävissä europarlamenttivaaleissa kannattaa äänestää.
Heidi Hautala ei itse enää asetu ehdolle, mutta työ kestävyyskysymysten ja ihmisoikeuksien hyväksi jatkuu.
– Se ei lähde minusta mitenkään. Toivon voivani jatkaa niissä verkostoissa, joissa olemme yhteistyössä edistäneet yritysvastuuta ja muita kestävyyskysymyksiä.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä