Hämeenlinnan seurakuntayhtymä käänsi taloutensa nousuun

Hämeenlinnan seurakuntayhtymä onnistui tekemään ensimmäisen kerran ylijäämäisen tilinpäätöksen viime vuonna. Puolitoista vuotta kiristettiin vyötä, mutta nyt helpottaa. Talouden ohella myös toiminta rullaa hyvin. Jäsenmäärän väheneminen on kuitenkin iso huolenaihe.

Yhteisövero ja arvopapereiden myyntivoitot yllättivät iloisesti

Kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009 perustetun seurakuntayhtymän viisi ensimmäistä tilikautta olivat alijäämäisiä. Tänä aikana seurakuntayhtymälle kertyi alijäämiä yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa. Viime vuonna suunta kääntyi ja seurakuntayhtymän tilikausi 2014 oli ylijäämäinen 1,4 miljoonaa euroa.

Talousjohtaja Kai Kauppisen mukaan tulos vaati kahta asiaa. Kuluja painettiin alaspäin reilun miljoona euroa, 11 prosenttia, vuoteen 2012 verrattuna, ja tuloja kartutettiin kirkollisveron pienellä nostolla. Kirkollisveroa nostettiin 0.15 prosenttiyksikköä. Se tuotti 900 000 euroa lisätuloja kassaan aiempaan verrattuna.

Lisäys oli vajaa yhdeksän prosenttia kirkollisverojen kokonaismäärästä. Yhtymä keräsi kirkollisveroja viime vuonna reilun 11 miljoonaa euroa, edellisvuonna reilun 10 miljoonaa.

Kirkollisvero on yhä Hämeenlinnassa maltillinen 1,3 prosenttia. Se kuuluu alhaisimpien veroprosenttien kastiin Suomessa ja on sama kuin Oulun seurakuntayhtymässä. Tampereella vero on 1,25 %, Tuusulassa 1,35 ja Lohjalla 1,5 %.

Kauppinen sanoo, että ilman veroäyrin korotusta kirkollisverot olisivat supistuneet tänä vuonna pari prosenttia, koska jäsenmäärä väheni 900 henkeä. Vielä vuonna 2013 kirkollisverot nousivat edellisvuoteen verrattuna ilman kirkollisveron korotusta, mutta nyt tilanne on huonompi.

– On selvää, että heikentyvä jäsenkehitys on yksi isoimmista huolenaiheistamme, talousjohtaja Kauppinen arvioi.

Myös yhteisöveron kertymä yllätti seurakuntayhtymän iloisesti viime vuonna. Yhteisöveroa kertyi noin 130 000 euroa edellisvuotta enemmän. Kauppisen mukaan muutos yhteisöverosta valtion rahoitukseen vuodesta 2016 alkaen ei tuo muutoksia seurakuntayhtymän talouteen.

Yhteisöveron osuus on noin kymmenes seurakunnan tuloista. Viime vuonna sitä kertyi yli 1,2 miljoonaa, edellisvuonna noin 1,1 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän muut tuotot pyörivät samalla tasolla. Niitä ovat rahoitustuotot, toiminnan tuotot ja muut satunnaiset tuotot, kuten myyntituotot.

Osaltaan seurakuntayhtymän tulosta viime vuonna paransivat sijoitusarvopapereiden myyntivoitot sekä kahden lomatontin ja Kalvolan pappilan myynnistä saatu satunnaiset myyntivoitot. Näistä kertyi vajaat puoli miljoonaa euroa.

Suurin säästö henkilömenoissa, 23 työntekijää vähemmän

Kesällä 2013 yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 16-kohtaisen talouden tasapainottamisohjelman. Sen tavoitteena oli parantaa seurakuntayhtymän taloudellista asemaa vuositasolla lähes kahdella miljoonalla eurolla. Viime vuonna tästä onnistuttiin.

Tiukasta kulukurista kertoo se, että yhtymän ja sen seurakuntien työntekijämäärä väheni 14 prosentilla vuodesta 2012. Nyt töitä tekee 142 henkeä, vuonna 2012 heitä oli 165.

Väen väheneminen toi suurimmat säästöt. Silti yhtään työntekijää ei irtisanottu eikä lomautettu.

– Yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin 2013 ja ne saatiin päätökseen keväällä 2014. Henkilöstö on vähentynyt noin 20 henkilötyövuodella eläköitymisten, omaehtoisten irtisanoutumisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen seurauksena. Vapautuvien virkojen ja työsuhteiden täytössä olemme olleet erittäin tarkkoja, talousjohtaja Kai Kauppinen kertoo.

Vähemmällä tiiviimmin, jopa uutta toimintaa

Henkilöstömäärän vähenemisestä huolimatta seurakunnat ovat myös kyenneet kehittämään toimintatapojaan ja aloittamaan jopa uutta toimintaa, tiedottaja Mikko Hieta kertoo. Osallistujamäärät ovat kasvaneet sekä nuorten toiminnassa että jumalanpalveluksissa.

– Hyvä esimerkki on Poltinahon seurakuntatalolla alkanut säännöllinen nuorten ja nuorten aikuisten musiikkipainotteinen jumalanpalvelustoiminta eli musamessu, Hieta sanoo.

Hänen mukaansa Poltinaholla on kova kuhina illasta toiseen, ja tilojen käyttöaste on kasvanut. Siellä kokoontuvat kerhot, kuorot, rippikoululaiset ja partiolaiset.

– Myös seurakuntatalon bändikämppä ja puutyöpaja ovat ahkerassa käytössä, Hieta kertoo.

Projekteja lykättiin ja koulutukset jäihin

Kehityskappalainen Heikki Toivio kertoo, että vyön kiristys tuntui henkilöstön työssä monin tavoin. Esimerkiksi ulkopuoliset koulutukset pantiin jäihin puolentoista vuoden ajaksi. Niihin ei ollut varaa lähteä.

– Myös monia projekteja, joita olisi haluttu toteuttaa, piti lykätä. Nyt aletaan taas päästä normaalitoimintaan. Myös koulutuksiin on alettu päästä. Se on välttämätöntä toiminnan kehittämisen kannalta, Toivio toteaa.

Yhteistyö tiivistyi moneen suuntaan

Toivion mukaan työntekijämäärän väheneminen ei ole vähentänyt toimintaa eikä tiukentanut työrytmiä. Myöskään uupumusta tai vapaa-ajan vähenemistä hän ei ole havainnut.

Lääkkeenä onnistumiseen hänestä on ollut työtovereiden yhteistyön tiivistäminen ja seurakuntalaisten tuki.

– Jaamme tehtäviä enemmän keskenämme ja teemme enemmän yhteistyötä, silloin yhden työpaine ei kasva liikaa. Myös vapaaehtoisia kirkkoväärtejä olemme saaneet paljon mukaan, esimerkiksi uusista luottamushenkilöistä ja muista ryhmistä, Toivio sanoo.

Erityisesti häntä ilahduttaa jumalanpalveluksessa kävijöiden määrä, joka on noussut lähes 10 prosentilla. Nousua on kaikissa jumalanpalveluksissa, mutta eniten on lisääntynyt muiden kuin kello 10 messujen kävijämäärät.

– Seurakuntalaisten kanssa yhdessä tekeminen on selvästi vetänyt lisää väkeä jumalanpalveluksiin. Ideoimme, toteutamme ja palaveeraamme yhdessä ennen messua ja sen jälkeen.

Tarvitaan lisää rupattelua

Toivion mukaan vapaaehtoisten kanssa työskentelyssä on vielä paljon kehitettävää. Hän toivoo, että nuoria ja lapsia saadaan mukaan toteuttamaan myös tavanomaisia messuja. Hänen mukaansa on vielä paljon messuja, joissa väkimäärä on ikäjakautumaltaan melko suppea, ja siihen hän toivoo muutosta.

Säännöllisten kirkkokahvien perään hän myös huhuilee.

– Rengon kirkossa juodaan ympärivuotisesti kirkkokahvit. Se on meille hyvä suunta ja malli. Kirkkokahvit on tärkeä, rentouttava hetki. Niiden ansiosta ei tarvitse vain istua hiljaa, kuunnella ja veisata, vaan voi myös rupatella. Tämä lisää yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä, Toivio toteaa.

Seurakuntien veroprosentit 2015:

Kirkollisveroprosentit pysyivät useimmissa luterilaisissa seurakunnissa ennallaan tänä vuonna. Alin, yhden prosentin kirkollisvero on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymissä. Korkein kirkollisveroprosentti on tällä hetkellä kaksi, jota kantaa 12 seurakuntaa.

Suomessa on 290 seurakuntataloutta, eli seurakuntaa tai seurakuntayhtymää.

Katso kaikkien seurakuntien kirkollisveroprosentit Verohallinnon sivuilta

Kuva: Vilja Tamminen. Rengon Pyhän Jaakon kirkko on yksi Hämeenlinnan seurakuntayhtymän viidestä keskiaikaisesta kivikirkosta. Kiinteistöjen kunnossapito on tulevien vuosien merkittävä haaste seurakuntien taloudelle.

Edellinen artikkeli”Virret sekä svengaavat että rauhoittavat”
Seuraava artikkeli”Tunsin suunnatonta rauhaa”

Ei näytettäviä viestejä