Kirkolliskokouksen maallikkovaalissa voivat äänestää vain seurakuntien luottamushenkilöt, mutta ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen.
Seuraavat kirkolliskokousvaalit käydään helmikuussa 2016, ja ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Valmiit ehdokaslistat tulee jättää tuomiokapituleihin viimeistään 16.11. Kannattaa siis toimia pian, jos kirkollinen vaikuttaminen kiinnostaa.
Ehdokkaat asettavat valitsijayhdistykset, jonka voi perustaa kymmenen äänioikeutettua henkilöä. Helpointa ehdokkaaksi pääseminen on jonkun olemassa olevan listan kautta. Listoja kuitenkin kootaan pienissä piireissä, eikä tuomiokapituleissakaan välttämättä ole tietoa siitä, mitä listoja hiippakuntaan on näissä vaaleissa muodostumassa.
Helsingin tuomiokapitulin notaari Heikki Hämäläinen toteaa, että luultavasti ainakin osa viime vaaleihin osallistuneista listoista jatkaa myös näissä vaaleissa. Mikäli listoista joku tuntuu omalta, kannattaa ottaa yhteyttä listalta valittuihin kirkolliskokousedustajiin.
– He osaavat neuvoa, mitä listalle pääseminen edellyttää, Hämäläinen sanoo.
Valtakunnallisen Tulkaa kaikki -liikkeen kirkolliskokousvastaava ja kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen toteaa, että oikean listan löytäminen vaatii verkoston tuntemista.
– Jos ei tunne sitä, kannattaa ottaa yhteyttä oman paikkakunnan johtavaan luottamushenkilöön, Korolainen vinkkaa.
Ehdokkaasta edustajaksi suorilla kontakteilla
Ehdokkaaksi päästyään täytyy vielä vakuuttaa äänestäjät siitä, että on oikea henkilö ajamaan äänestäjille tärkeitä asioita. Miten se parhaiten onnistuu?
Kovin mittavia vaalikampanjoita kirkolliskokousvaaleissa ei yleensä nähdä, toteaa Espoon yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja kirkolliskokousedustaja Heikki Sorvari.
– Äänestäjäjoukko on rajoitettu ja kaikkien tiedossa, hän perustelee.
Espoon hiippakunnassa on tapana järjestää eri puolilla hiippakuntaa vaalipaneeli-iltoja, joissa ehdokkaat voivat esittäytyä äänestäjille. Pääpaino kampanjoinnissa on Sorvarin mukaan kuitenkin henkilökohtaisissa kohtaamisissa.
Myös Katri Korolainen korostaa henkilökohtaisia kontakteja. Äänestäjäkunnan pienuus mahdollistaa suoran kampanjoinnin esimerkiksi kirjeitse.
Heikki Hämäläinen uskoo, että perinteisen paperipostin lisäksi myös verkko tulee olemaan tärkeä kampanjointiväline. Tänä vuonna ehdokkailla on halutessaan mahdollisuus esittäytyä Sakastin Vaaligalleriassa. Se avataan tammikuussa 2016.
Ensi kaudella puhutaan avioliitosta ja taloudesta
Miksi kirkolliskokoukseen sitten kannattaa pyrkiä? Siksi, että kirkolliskokouksessa päätetään seuraavalla kaudella kirkon tulevaisuuden kannalta keskeisistä asioista. Keskustelua tullaan käymään ainakin kirkon rakenteesta, taloudesta ja avioliitosta, sanovat edustajat Sorvari ja Korolainen.
– Veikkaisin, että sukupuolineutraali avioliittolaki aiheuttaa keskustelua ja saa aikaan erilaisia aloitteita tulevalla kaudella. Tämä kausi olikin aika hiljainen siinä suhteessa, sanoo Heikki Sorvari.
– Itselleni on kuluneilla kahdella kaudella ollut läheisintä kirkon talous ja siinä riittää pohdintaa entistä enemmän tulevalla kaudella.
Katri Korolaisen mukaan kirkon avioliittokanta on pakko ratkaista ensi kaudella, sillä avioliittolaki muuttuu joka tapauksessa vuonna 2017. Lisäksi varma puheenaihe tulee olemaan kirkon rakenne. Tulevaisuuskomitea jättää loppuraporttinsa marraskuussa 2016.
– Siinä on kysymys siitä, miten kirkon rakenne jatkossa toimii niin, että vähenevät resurssit menevät oikeisiin asioihin.
Entä mitä hyvältä kirkolliskokousedustalta vaaditaan?
– Hyvä normaali järki, aikaa perehtyä asioihin ja hyvät istumalihakset. Kokouskuntoa tarvitaan, vastaa Korolainen.
Kuva: Pasi Leino. Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa Turun kristillisellä opistolla. Saliin valitaan uudet edustajat ensi helmikuussa.