Greenpeace Hollannin johtaja Andy Palmen säteili tyytyväisyyttä keskiviikkona 22.1. Hollannin yleisradioyhtiön pääuutislähetyksessä. Järjestö oli juuri voittanut ympäristöoikeusjutun valtiota vastaan.
– Se, mitä tänään tapahtui, on todella hyvä uutinen luonnon kannalta. Kuulimme, mitä tuomari sanoi: ”Valtio, teet ja olet tehnyt aivan liian vähän luonnon hyväksi. Nyt on aika ryhtyä tosi toimiin suojelutyössä”, Palmen totesi televisiohaastattelussa.
Kyse on typpipäästöistä, joita syntyy erityisesti karjataloudessa. Greenpeace Hollanti nosti kanteen valtiota vastaan heinäkuussa 2023.
Haagin tuomioistuin katsoi, että toimien viivyttelyn vuoksi vuodelle 2025 asetettuja päästövähennystavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa. Myös vuodelle 2030 asetetut tavoitteet ovat vaarassa, jos valtio ei ryhdy välittömästi toimiin päästöjen vähentämiseksi.
Hollannin edellinen Mark Rutten hallitus varasi yli 24 miljardia euroa ongelman ratkaisemiseen pääasiassa maatalouden sopeutustoimilla. Nykyinen Dick Schoofin hallitus pudotti summan viiteen miljardiin.
TAVOITTEIDEN MUKAAN typen ylikuormituksen olisi loputtava vuoteen 2030 mennessä vähintään puolessa Hollannin typpikuormitukselle herkistä Natura 2000 -alueista. Oikeus katsoi, että poliitikkojen on 10 miljoonan euron sakon uhalla löydettävä tähän keinot.
Päätös on kova isku erityisesti maatalouspuolue BBB:lle ja puoluetta edustavalle maatalousministeri Femke Wiersmalle. Hän on ilmoittanut, että päätöksestä tullaan valittamaan.
Greenpeace Hollannin johtaja Andy Palmen muistutti, että maatalouden lisäksi myös ilmailun, liikenteen ja teollisuuden alojen on tehtävä oma oikeudenmukainen osansa.
Maan hallitus on luvannut ryhtyä asiassa toimiin.
GREENPEACE SUOMESSA on otettu ilolla vastaan Haagin tuomioistuimen päätös. Järjestöllä on ollut myös Suomessa vireillä kaksi juttua, joiden keskiössä on ollut valtion passiivisuus. Niissä valitukset ovat kohdistuneet kokonaistoimiin ilmastolain noudattamisessa. Nykyiset toimet eivät kuro umpeen kuilua päästöjen ja tavoitteiden välillä.
Vuonna 2022 Greenpeace Suomi jätti yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen valtioneuvoston toimista. Valitus kohdistui siihen, että valtioneuvosto olisi laiminlyönyt velvollisuutensa päättää lisätoimista, jotka olisivat tarpeellisia ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Valitusta ei tutkittu.
Viime vuoden elokuussa liikkeellä olivat laajemmat joukot. Silloin valituksen jättivät Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Amnesty International Suomen osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret.
Tällä kertaa huomion kohteeksi nostettiin Orpon hallituksen toimet lain tavoitteiden saavuttamiseksi, joita Greenpeace pitää riittämättöminä.
KHO hylkäsi valituksen 9. tammikuuta. Perusteluissa todettiin, että päätökset ilmastotavoitteiden saavuttamisen varmistavista toimista ovat vielä valmistelussa hallituksella. KHO kuitenkin huomautti, että valituksen lopputulos voi olla myöhemmin toinen, jos osoittautuu, ettei lisätoimilla voida saavuttaa ilmastolain mukaisia sitovia tavoitteita.
GREENPEACE SUOMEN ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen pitää KHO:n perusteluja lupaavina. Niistä käy ilmi, että tuomioistuin on valmis tutkimaan ilmastotoimia ja voi todeta ne riittämättömiksi.
– Lain noudattamisella on siis väliä.
Suomessa on tällä viikolla uutisoitu laajasti tutkimuksista, jotka osoittavat metsänielujen romahtamisen ja metsien muuttumisen päästölähteiksi. Kosonen toteaa, että nieluromahduksen iso kuva on ollut päättäjien tiedossa jo lähes kolme vuotta.
– Veimme asian oikeuteen, koska näemme, että valtioneuvosto on lainvastaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan ryhtyä riittäviin lisätoimiin tilanteen korjaamiseksi.
Kosonen huomauttaa, että kansainvälinen ilmasto-oikeudenkäyntien aalto ei saa voimaansa rangaistusten janosta, vaan elonkehän pelastamisen kiireellisyydestä.
– Suomi on jäljessä sekä omasta ilmastotavoitteestaan että EU:n nieluvelvoitteesta.
– Toimien ja porkkanoiden pitää olla kohdallaan, ettei päätösten tekeminen jää esimerkiksi metsänomistajien ja maanviljelijöiden vastuulle. Vastuu on valtioneuvostolla ja viranomaisilla, jotka panevat lakeja täytäntöön.
Jos ilmastotavoitteet karkaavat liian kauaksi, voidaan joutua tekemään pikavauhtia päätöksiä, joihin ei ole aikaa varautua. Sellainen koetaan epäreiluna ja on myrkkyä kansantaloudelle, Kaisa Kosonen varoittaa.
Ilmoita asiavirheestä