Följyssä seurakunnan tuki tulee lapsiperheen kotiin

Oulunsalossa kolmisen vuotta pyörinyt Följyssä-toiminta auttaa perhettä, kun sairaus tai uupumus yllättää tai on päästävä asioille. Mukana on neljä seurakunnan lastenohjaajaa.

Pari vuotta sitten oulunsalolaisessa Seppäsen perheessä odotettiin kaksosia. Isoveli Matias oli puolitoistavuotias. Iloista perhetapahtumaa varjosti tieto raskauden riskeistä, olihan Tanjalla jo ensimmäisen raskauden aikana ollut raskausmyrkytys.

– Raskaus oli vaikea ja jouduin käymään usein tutkimuksissa ja neuvolassa. Loppuvaiheessa jouduin olemaan myös osastolla. Tilannetta vaikeutti se, että mieheni Ari teki reissuhommia 300 kilometrin päässä. Meidän molempien vanhemmat asuvat 200 kilometrin päässä. Tilanne oli tosi haastava ja huolta riitti, Tanja kertoo.

Maanrakennusalalla työskentelevä Ari sai työnantajaltaan luvan jäädä loppuraskauden aikana hoitamaan kotitilannetta.

Följyssä-toiminnasta Tanja sai tietoa neuvolasta ja perhekerhosta. Lisäksi följyläisinä työskenteli jo perhekerhosta tuttuja tätejä.

– Perheellemme följyläiset ovat olleet todella iso apu. Hoitajat ovat olleet mukavia. Yhteydenotto on ollut helppoa, eikä apua ole tarvinnut hakea monen mutkan kautta, Ari sanoo.

Nyt perheessä vilistelee isonveljen kaverina terveet kaksostytöt Salli ja Ella.

”Kotikäynnin aikana vanhemmat voivat vaikka nukkua väsymystään pois”

Kun Oulunsalon seurakunnassa 2014 syksyllä pohdittiin uusia toimintatapoja, keksittiin Följyssä-työmuoto. Toiminnan tarkoitus on antaa matalan kynnyksen apua perheiden tarpeisiin. Följyssä nimi poimittiin Oulun murteen sanakirjasta, ja se tarkoittaa mukana.

Oulunsalon seurakunnan ikärakenne on verrattain nuori ja siellä on paljon lapsiperheitä. Alueella on paljon suurperheitä. Osa perheistä on muuttanut muualta, joten tukiverkostoa paikkakunnalla ei välttämättä ole. Avun tarvetta on ilmennyt paljon.

Följystä voi saada apua esimerkiksi sairauden tai uupumuksen nostaessa päätään, surun kohdatessa tai muuten vain pienemmänkin avuntarpeen yllättäessä.

– Toiminta on otettu ilolla vastaan. Tällä hetkellä Följyssä on mukana neljä lastenohjaajaa. Perheessä ei tarvitse olla meneillään kriisi, jotta apua annetaan. Yleensä kotikäynneillä hoidamme lapsia ja vanhemmat voivat silloin käydä asioilla tai vaikkapa nukkua väsymystään pois, vs. varhaiskasvatuksen tiimiesimies Heidi Lampela kertoo.

– Kuuntelemme herkällä korvalla perheessä avun tarvetta ja pyrimme vastaamaan siihen.

Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kanssa on viisautta

Saman perheen luona käydään yleensä kerran viikossa 2,5 tuntia kerrallaan. Yhteistyötä tehdään neuvolan, perhetyön ja muiden auttavien tahojen kanssa. Kun apua on tarjolla ajoissa, voi olla, että järeämpiä keinoja ei tarvita.

Mikäli joku muu seurakunta innostuu Oulunsalon toimintamallista, Heidi Lampela kehottaa aluksi ottamaan yhteyttä neuvolaan ja kuntapuolen perhetyöntekijöihin.

– Heidän kanssaan on viisasta tehdä yhteistyöstä. Lisäksi on oltava hallussa muiden tuki- ja auttamisjärjestelmien tuntemus. Följyssä-toimintaa varten on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Toimintamalli on oltava selvillä kaikilla osapuolilla.

Följyssä seurakunta saa kasvot

Kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen asiantuntijan Raija Ojellin mielestä on erittäin tärkeää, että seurakunnissa ollaan hereillä perheiden tarpeiden suhteen, ja että pyritään ja pystytään vastaamaan niihin. Följyssä toimintaa on toteutettu perheiden tarpeita kuunnellen.

– Monissa seurakunnissa päiväkerholaisten määrä on vähentynyt ja lastenohjaajien resursseja vapautuu muihin tehtäviin. Lastenohjaajien koulutus antaa hyvän pohjan perheiden moninaiseen kohtaamiseen, ja tätä osaamista on tärkeää hyödyntää.

– On tärkeää panostaa perheiden auttamiseen jo varhaisessa vaiheessa, jotta voitaisiin ehkäistä suurempien ongelmien syntyminen, Ojell sanoo.

Hallituksen valtakunnallinen kärkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape) kannustaa eri toimijoita yhteistyöhön perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä ennaltaehkäisevästi että myös korjaavan toiminnan osalta.

– Yhteistyö kuntasektorin kanssa on tärkeää. Yhä enemmän olisi tarvetta myös seurakunnan sisällä eri toimintamuotojen väliseen yhteistyöhön esimerkiksi perheiden kohtaamisessa ja tukemisessa. Työntekijöillä on erilaista osaamista, jotka täydentävät toisiaan. Toiminnan myötä seurakunta saa kasvot ja yhteys voi kantaa myös tulevaisuuteen.

Yhteiskunnan muutosten takia myös seurakunnan kerhotoiminnassa olevien lasten määrä voi jatkossa vielä vähentyä.

– On mietittävä keinoja, miten lapsia ja lapsiperheitä voidaan palvella ja tavoittaa tulevaisuudessa. Perinteisten työmuotojen rinnalle on hyvä kehittää uusia toimintoja, Ojell sanoo.

– Esimerkiksi perhetoiminnassa näkisin paljon mahdollisuuksia, koska kaikilla ei ole omaa tukiverkostoa. Taloudellisten realiteettien sanelemana työntekijämäärä voi vähentyä. Tällöin on pohdittava, mihin resursseja suunnataan ja missä osaamiselle on erityisesti tarvetta.

Kuva: Aulikki Alakangas. Lastenohjaaja Susanna Kairamolle (vas.) ja varhaiskasvatuksen tiimiesimiehelle Heidi Lampelalle sadut ja leikit Seppästen lasten Ellan, Matiaksen ja Sallin kanssa ovat tuttua puuhaa.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLuottamushenkilö Pyhärannasta: ”Kaikilla päätöksillä on oltava kristillinen perusta”
Seuraava artikkeliSeitsemän naista ristillä Karjasillan kirkossa

Ei näytettäviä viestejä