Yritysvastuu muodostuu ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä, sanoo kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Järjestö palkittiin kesällä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

Perusteluiden mukaan ”Finnwatch on määrätietoisesti ja tinkimättömästi tutkinut suomalaisten yritysten toimintaa globaaleissa tuotantoketjuissa sekä tehnyt läpinäkyväksi siihen liittyviä epäkohtia”.

1. Onko vastuullinen yritystoiminta kokonaisuus, joka sisältää mainitut kolme näkökulmaa vai voiko niitä tarkastella erillisinä kysymyksinä?

– Ne kietoutuvat monilta osin toisiinsa, eikä niitä voi tarkastella erikseen. Yritysten veronmaksu paikallistasolla vaikuttaa paikallisten yhteisöjen oikeuksiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Ilmastokysymystä ja ihmisoikeuksia ei voi erottaa toisistaan, kuten on nähty esimerkiksi Euroopan suurissa metsäpaloissa.

2. Miten kuvailisit yritysvastuun yleistä tilannetta tällä hetkellä?

– Yritysvastuu on viimeisen kymmenen vuoden aikana mennyt paljon eteenpäin. On luotu kansainväliset kehikot, ja niitä on pikkuhiljaa otettu käyttöön yrityksissä. EU:n yritysvastuudirektiivi on valtava edistysaskel kaikista vesityksistä huolimatta.

– On saatu muodostettua yhteinen ymmärrys, mitä yritysvastuu oikeasti tarkoittaa ainakin ihmisoikeuksien osalta. Biodiversiteetin puolella kehikot ovat vielä kehittymässä.

– Myös verotuksen osalta säätelyä on saatu korjattua, mutta nyt on tullut uusia avauksia, jotka toteutuessaan merkitsevät peruuttamista verovälttelyyn liittyvissä säännöksissä.

3. Onko yritysvastuuseen liittyvä lainsäädäntö tällä hetkellä riittävällä tasolla?

– EU:n yritysvastuudirektiiviä ollaan parhaillaan tuomassa kansalliseen lainsäädäntöön, ja Suomi on toteuttamassa tätä ensimmäisenä maana. EU-direktiivi muodostaa lainsäädännön pohjan, mutta direktiiviä vesitettiin viime vaiheessa.

– Meillä Suomessa hallitus on linjannut, että mitään EU-sääntelyä ei toteuteta kansallisella tasolla tiukempana kuin mitä EU esittää. Suomi ei ole siis valmis korjaamaan sääntelyn puutteita.

– Työvoiman riistoon liittyy lainsäädännössä paljon puutteita, jotka mahdollistavat hyväksikäytön jatkumisen. Palkkavarkautta ei ole kriminalisoitu eikä työnantajaa ole velvoitettu maksamaan ulkomaisen työvoiman rekrytointikustannuksia, vaan niitä voidaan edelleen periä työntekijältä.

4. Kilpailukyky asetetaan helposti tärkeämmäksi kuin yritysvastuu. Mitä sanoisit niille, jotka ajattelevat näin?

– Se on vanhentunut ja virheellinen käsitys. Monilta osin yritysvastuun hoitaminen on markkinoille pääsyn ehto. Esimerkkinä marja-alan yrityksille ei juurikaan myönnetty tälle kesälle viisumeja, koska alalla on ollut ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia. Tämä on hyvin konkreettinen esimerkki, miten käy, jos asioita ei hoideta kunnolla.

5. Mikä on kuluttajan vastuu? Moni kuluttaja haluaisi tehdä eettisiä valintoja, mutta kokee tiedon puutteelliseksi.

– Kuluttajalla on yleinen eettinen ja moraalinen vastuu ihmisenä, mutta kansainvälisissä standardeissa kuluttajalla ei ole mitään virallista roolia. Kenenkään ihmisoikeudet eivät saa olla siitä kiinni, onko suomalainen kuluttaja kiinnostunut niistä tai onko hänellä niistä tietoa tai mahdollisuuksia ottaa niitä huomioon. Valtioiden ja yritysten toimesta nämä asiat on hoidettava kuntoon.

– Yksittäisillä ihmisillä on toki mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi politiikan kautta siihen, minkälaista säätelyä meillä on.

6. Finnwatch kuvaa itseään vastavoimaksi vastuuttomalle voitontavoittelulle. Onko toimintanne riippumattomuutta kyseenalaistettu?

– Aina sitä kyseenalaistetaan. Meille riippumattomuus tarkoittaa, että olemme puoluepoliittisesti riippumaton emmekä ota toimeksiantoja yrityksiltä. Tällä tavalla varmistetaan, että kohtelemme kaikkia samalla tavalla eikä meihin voi vaikuttaa rahalla.

– Olemme aatteellinen yhdistys, jolla on oma strategia. Olemme aina ihmisoikeuksien puolella ja tavoitteemme on, että kansainvälisesti noudatetaan yritysvastuun standardeja.

7. Minkälaisia ajatuksia tiedonjulkistamisen valtionpalkinto saaminen herätti?

– Palkinto perustui Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan perusteelliseen valmisteluun, ja siellä oli arvioitu toimintamme palkinnon arvoiseksi. Se oli tietysti iso kunnia.

– Vähän tuntui hassulta saada se nyt, koska tämän hallituksen aikana meiltä on poliittisella päätöksellä leikattu julkinen tuki lähes kokonaan pois.

Lue myös:

Suomessa on kahden kerroksen työmarkkinat, sanoo Rikosuhripäivystyksen asiantuntija

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2026 saivat muun muassa Kari Mäkinen ja Timo R. Stewart

Ilmoita asiavirheestä