Helsingin Sanomat haastatteli eilen Kd:n puheejohtajaa, sisäministeri Päivi Räsästä, joka totesi, ettei puolue lähde seuraavaan hallitukseen, jos se vie sukupuolineutraalin avioliittolain eduskuntaan. Räsäsen vahvimpana seuraajaehdokkaana pidetty Sari Essayah ei katso Räsäsen lausunnon koskevan parhaillaan käsittelyssä olevaa avioliittolain muutosta.
– Jos se ei menisi läpi nyt, niin emme olisi sellaisessa hallituksessa, joka sitä lähtisi alusta viemään hallitusohjelmassa läpi. Mielestäni puolue ei ole linjannut, mitä tämän niin sanotun täydentävän lainsäädännön suhteen tehdään, Essayah sanoo Kotimaa24:lle.
Essayah kertoo tosin, ettei hän tavoittanut Päivi Räsästä keskustellakseen tulkinnasta.
Essayahin mukaan kansalaisaloitteen kautta eduskuntakäsittelyyn päätynyt avioliittolaki pysyy omantunnon kysymyksenä myös jatkossa, kun sen edellyttämä täydentävä lainsäädäntö tulee käsiteltäväksi.
– Kun meillä ei ole tästä aiempaa kokemusta, on vaikea sanoa kuinka tässä pitäisi lainsäädännöllisesti menetellä. Nyt tämä määriteltiin omantunnon kysymykseksi, miten se ei olisi sitä seuraavalle eduskunnalle, Essayah kysyy.
Hän vertaa avioliittolakia omantunnon kysymyksenä ydinvoimapäätökseen.
– Olen ihan varma, että kun avioliittolakialoite tulee suuresta valiokunnasta toisen kerran saliin, se on edustajille edelleen omantunnon kysymys. Aivan varmasti tulee olemaan ihmisiä, jotka äänestävät sitä vastaan. Ei ydinvoimakysymyskään muuta omantunnon kysymyksen luonnettaan käsittelyn aikana.
Essayah arvostelee kansalaisaloitteen käsittelytapaa, jossa sen eteenpäinvienti on yksinomaan eduskunnan käsissä.
– Prosessi on mietitty heikosti etukäteen. Yleensä lait tulevat eduskuntaan hallituksen esityksinä, jotka ministeriö on valmistellut. Minulla oli tällainen ajatus myös kansalaisaloitteista, joka otettiin ensin käyttöön EU:ssa. Siellä se toimii näin.
– Hyvä vertailukohta löytyy kotipaikkakunnaltani Lapinlahdelta. Entinen luokkakaverini menetti rattijuopon yliajossa toisen lapsensa ja toinen vammautui. Syntyi kansalaisaloite, joka sai eduskunnassa hyvän vastaanoton. Aloite oli tehty toivomusaloitteen muotoon eli se ei ollut valmista lakitekstiä, toisin kuin avioliittoa koskeva kansalaisaloite.
Essayah haluaisi vielä keskustella siitä, toteutuiko aloitteen käsittelyssä kansalaisaloitteen alkuperäinen tarkoitus.
– Mielestäni tämä prosessi olisi hyvä miettiä läpi, että onko tämä alkuperäinen kansalaisaloitteen tarkoitus. Eduskunnassa on nyt päätetty, että aloite käsitellään näin. Teoreettisesti tässä on jo etukäteen jouduttu pattitilanteeseen, jos tuleva eduskunta ei haluakaan viedä aloitteen edellyttämiä lainmuutoksia eteenpäin. Mitä sitten, hän kysyy.
Essayhin mukaan toisessa käsittelyssä todennäköisesti läpi menevä aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista velvoittaa nykyisen eduskunnan sitoutumaan lainmuutokseen.
– Mutta ei meillä tähänkään mennessä ole edellinen eduskunta velvoittanut seuraavaa tekemään jotakin.