Päivi Räsänen nosti viikonloppuna uudelleen keskusteluun mahdollisen tarpeen laatia Suomeen oma erityislaki vaihtoehtohoidoille eli uskomushoidoille. Tulisiko tuon lainsäädännön koskea myös esimerkiksi rukouksella parantamista?
– Esirukous sellaisena kuin me sen luterilaisessa kirkossa ymmärrämme, ei ole hoitomuoto. Se on ihmisen kääntymistä Jumalan puoleen murheidensa kanssa. Esirukouksessa Jumala on suvereeni ja toimii niin kuin toimii. Rukoilija ei siis hallitse eikä manipuloi lopputulosta tilanteessa, toteaa FT Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.
Uskontotieteessä jako uskonnon ja magian välillä tehdään sillä perusteella, onko korkeampi voima johon vedotaan suvereeni vai ihmisen vallassa. Uskonnossa ihminen lähestyy voimaa, jota hän ei voi pakottaa mihinkään. Magiassa taas henkiolennot tai yliluonnolliset voimat ovat shamaanin tai terapeutin palveluksessa tai manipuloitavissa.
– Rajat ovat kuitenkin aina häilyviä. Esimerkiksi Amerikasta lähtöisin olevassa karismaattisessa parantamisherätyksessä Jeesuksen nimissä ajetaan ääritilanteessa ihmisestä ulos pahoja sairaudenhenkiä. Tällöin ollaan jo hyvin lähellä magiaa ja uskomushoitoja, Ketola sanoo.
Hallitusneuvos Pekka Järvinen Sosiaali- ja Terveysministeriöstä vetää selkeän eron uskonnonharjoittamisen ja uskomushoitojen välille.
– Uskonnolliset parantamiskokoukset ovat uskonnonharjoitusta, joka kuuluu uskonnonvapauteen. En siis luokittelisi niitä uskomushoitokategoriaan, Järvinen sanoo.
– Myöskään eheytyshoidot eivät ole mielestäni uskomushoitoja, koska homoushan ei ole sairaus. Propaganda jonkin asian puolesta pitää erottaa terveydenhoitamisesta. Sosiaali- ja Terveysministeriön näkökulmasta vaihtoehtohoidot liittyvät terveyden tai sairauksien hoitamiseen, Järvinen toteaa.
Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittänyt työryhmä ehdotti huhtikuussa 2009 peruspalveluministerille, että Suomeen laadittaisiin laaja vaihtoehtohoitoja koskeva laki. Tätä niin kutsuttua puoskarilakia valmisteltiin pitkään, mutta joulukuussa 2012 lain laatimisesta päätettiin kuitenkin luopua.
Työryhmä ehdotti lakiin mm. yhteistyösäännöstä, jossa vaihtoehtohoitajat saisivat hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja haavoittuvia erityisryhmiä vain yhteistyössä lääkärin kanssa.
Suomessa toimii Valviran arvion mukaan noin 6000 luontaisterapeuttia. Erilaisia vaihtoehtohoitomuotoja on yli 200.
Lue myös: Oikeusasiamies ja Valvira puoltavat puoskarilakia
Guzenina-Richardson: Vaihtoehtohoitoihin käsiksi ehkä syksyllä
LL: Surmatyöt perustelevat uskomushoitojen rajaamista lailla