”Epävarmuus jatkuu” – Kotimaa Pro kartoitti pappien työllistymisnäkymät

Pappien työllisyysnäkymät ovat heikentyneet. Nyt jo joka puolella Suomea alkaa olla jonoittain papin töitä etsiviä eikä työhön pääseminen välttämättä onnistu kovin nopeasti. Ennen vain Helsinki ja Espoo tunnettiin ruuhkaisiksi hiippakunniksi.

Kirkon Akateemiset AKI r.y:n toiminnanjohtaja Esko Jossas kuvaa tilannetta hyvin samantapaiseksi kuin 1990-luvun alussa lama-aikana. Silloin teologian maisterien oli hankala löytää ensimmäistä työpaikkaa.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin siinä mielessä erilainen, että eläkkeelle siirtyy paljon pappeja, mutta siltikin töihin on ruuhkaa. Syy on seurakuntien taloustilanne ja tietty varovaisuus. Auki tulevia virkoja saatetaan jättää täyttämättä.

– Epävarma tilanne jatkuu toistaiseksi ennen kuin rakennemuutoksiin tulee jokin tolkku ja tiedetään, mitä tulevaisuus tuo. En pidä tätä lopullisena totuutena. En usko, että papinvirat kokonaan tai isolla joukolla vähenevät, epävarmassa tilanteessa eletään, Jossas sanoo.

Pappien työllistymisestä hiippakunnissa vastuuta kantavat henkilöt kertovat hiippakuntansa työtilanteesta näin:  

Outi Äärelä, Oulun hiippakunnan notaari

Oulun hiippakunnassa ei ole tällä hetkellä työttömiä pappeja hiippakunnassa ei ole tällä hetkellä.  Jo vihittyjä, määräaikaisia virkoja hoitavia pappeja hiippakunnassa on noin 30. Tämä määrä kasvaa melko voimakkaasti.  Hiippakuntaan on tullut yksittäisiä yhteydenottoja muiden hiippakuntien pätkätöitä tekeviltä papeilta viimeisen vuoden aikana, mikä ei ole ollut kovin tyypillistä aiemmin. 

Pappisvihkimystä hakevia maistereita hiippakunnan listoilla on myös noin 30.  Yhteyttä ottaneiden maistereiden määrä on käytännössä tuplaantunut parin viimeisen vuoden aikana.  Oulussa on vihitty viime vuosina keskimäärin 13 pappia.  Vuonna 2013 vihittiin kesäkuussa 12 pappia, mutta ensimmäistä kertaa ainakaan seitsemään vuoteen marraskuun pappisvihkimys peruuntui. Hiippakunnassa järjestettiin poikkeuksellisesti vihkimys helmikuussa, jossa vihittiin kolme pappia Oulun ja yksi Lapuan hiippakuntaan, joten ei voi sanoa vihkimysten määrän vähentyneen. 

Hakijoita kirkkoherran ja kappalaisen virkoihin on melko vähän.  Seurakuntapastorin viroista ja sijaisuuksista kiinnostuneita on ollut viime aikoina huomattavasti aiempaa enemmän. Määrät ovat yhä maltillisia verrattuna vaikkapa etelän hiippakuntiin. Suuri määrä tarkoittaa yli kymmentä nimeä.   

Joitakin papinvirkoja on lakkautettu tai jätetty täyttämättä taloudellisilla perusteilla viimeisen vuoden aikana.  On vaikea tarkasti ennustaa, miten toisaalta voimakas eläköityminen ja toisaalta rahojen väheneminen tulevat tulevina vuosina näkymään. Oulun hiippakunnassa todellisuus on sitä, että joillakin alueilla papin virkaa on todella vaikea täyttää, toisaalla taas kysyntä ja tarjonta ovat hyvässä tasapainossa. 

Marja-Sisko Aalto, Kuopion hiippakunnan notaari

Pappeja ei ole Kuopion hiippakunnassa jonossa oikeastaan lainkaan. Päinvastoin moniin sijaisuuksiin ei ole saatu ketään. Hiippakunnasta vuotaa nuorta, hyvää papistoa muihin hiippakuntiin.

Piispojen linjauksen vaatia 6 kuukauden työpaikka vihkimyksen ehtona koetaan Kuopion hiippakunnassa estävän tarvittavan reservin syntymisen.

Ordinaatioon kyseleviä on parikymmentä, mutta useimmilla on sama kysely menossa myös muihin hiippakuntiin. Kyselijöissä on puolisen tusinaa aktiivista ja erityisesti Kuopion hiippakuntaan haluavaa, monet heistä ovat omasta yliopistosta (Joensuu) valmistuneita maistereita. Jono on suunnilleen ennallaan tai hiukan pidentynyt. Odotusaika vihkimykseen ja virkaan on monen osalta pidentynyt, kun papinpaikkoja tulee yhä vähemmän auki.

Tulevaisuus riippuu seurakuntien taloustilanteen kehityksestä. Jos talous kohentuu, jäädytettyjä virkoja aletaan täyttää ja lakkautettuja perustaa uudelleen. 

Jussi Peräaho, Lapua hiippakunnan hiippakuntapastori

Lapuan hiippakunnassa vihkimystä hakevia pappeja on poikkeuksellisen paljon jonossa. Tällaista tilannetta ei ole ollut pitkiin aikoihin. Vihkimyksestä kiinnostuneita on 20–25. Tarkkaa lukemaa on vaikea saada, koska lista elää ja välttämättä muihin hiippakuntiin työllistyneet eivät ilmoita, että työnhaku ei ole enää ajankohtaista. Lapuan hiippakunnassa ei oikeastaan voi eritellä työhön haluavia ja vihkimyksestä kiinnostuneita, sillä käytännössä valmiita pappeja ei ole juurikaan hakemassa työtä. Työnhakijat ovat valmistuvia tai valmistuneita maistereita.

Työnhakutilannetta heijastelee myös hakijoiden määrä avoimiin sijaisuuksiin tai virkoihin. Hakijoita on paljon enemmän kuin aikaisemmin. Sijaisuuksiin saattaa olla jopa 15-20 hakijaa, vaikka kyseessä olisi kohtuullisen pieni tai keskisuuri seurakunta. Ongelma on erityisesti ensimmäisen papinviran saamisessa. Valmiita pappeja on työttömänä vain muutama. Kappalaisten ja kirkkoherran virkoihin toivotaan enemmän hakijoita, mutta viroissa olevat papit eivät näytä liikkuvan kovin aktiivisesti.  

Seurakunnat ovat vähentäneet papin virkoja, mutta toisaalta sama tilanne on koko Suomessa, joten hakijamäärä on kasvanut joka puolella. Työmarkkinat eivät tällä hetkellä vedä. Tilanteen uskotaan tasoittuvan tulevina vuosina. Kovin pikaista muutosta ei ole tiedossa, esimerkiksi kevään pappisvihkimykseen on tällä hetkellä hiippakunnassa tiedossa vain yksi vihkimyksen tarve. Ruuhkan purkautumiseen menee varmasti hetken aikaa, sillä uusia pappeja valmistuu koko ajan.  

Papiksi vihittävien määrä on Lapuan hiippakunnassa pudonnut viimeisenä kolmena vuonna. Viime vuonna vihittiin 11 pappia, kun esimerkiksi 2010 vihittiin 19 pappia. Tästä vuodesta on tulossa näillä näkymin hyvin hiljainen vuosi.

Hannu Laukkonen, Tampereen hiippakunnan notaari

Tampereella maistereiden tilanne on varsin haastava. Uusien pappien rekrytointitavan vuoksi ei ole listaa vihkimystä odottavista, mutta hankalaa tilannetta kuvaa osaltaan se, että vuonna 2012 Tampereella vihittiin 12 uutta pappia, vuonna 2013 kuusi ja tänä vuonna ensimmäisessä vihkimyksessä vihittiin vain kaksi uutta pappia. Vuoden toinen pappisvihkimys on toukokuussa ja siihen on tällä tietoa tulossa yksi papiksi vihittävä.

Suurin syy työtilaisuuksien vähenemiseen on seurakuntien heikkenevä taloudellinen tilanne. Yhä useammin seurakunnat jättävät täyttämättä vapautuvia papin virkoja ja sijaisuuksia. Esimerkiksi kappalaisen viran haettavaksi julistamista siirretään useasti eteenpäin taloudellisten syiden tai erilaisten työjärjestelyjen vuoksi. Onpa joissakin seurakunnissa asetettu tälle vuodelle rekrytointikielto. 

Tampereen hiippakunnalle kuvaavaa on myös runsas määräaikaisten pappien osuus. Noin 10 prosenttia seurakuntien palveluksessa olevista papeista tekee määräaikaista papin virkaa.

Työttömiä pappeja Tampereella on viisi.

On vaikea kuvitella, että tilanne kovin nopeasti helpottuisi. Päinvastoin se jatkunee pitempään hankalana ja todennäköisesti pahenee. Edes pappien eläköityminen ei välttämättä muuta tilannetta, koska yhä harvemmin vapautuva papin virka muuttuu uudeksi työpaikaksi.

 

Pauliina Järvinen, Turun arkkihiippakunnan hiippakuntapastori

Turussa pappisvihkimystä odottavia teologian maistereita on noin 25–35. Uusia vihkimystä koskevia yhteydenottoja tulee viikoittain.  

Kaikkia vapautuvia virkoja ei seurakunnissa täytetä vaan ne jätetään määräajaksi täyttämättä ja sitten mahdollisesti lakkautetaan. Taloudellinen tilanne ja seurakuntarakennemuutoksen ratkaisujen odottelu ovat päällimmäiset syyt. Kirkkoherranvirat julistetaan liki aina haettavaksi, paitsi pienimmissä seurakunnissa, joissa ne täytetään vt.-järjestelyllä ja odotetaan tulevia seurakuntarakennekuvioita.

Avoinna oleviin kirkkoherranvirkoihin on ollut arkkihiippakunnassa mukavasti hakijoita, isoon kaupunkiseurakuntaan jopa 10 hakijaa. Samoin kappalaisen ja seurakuntapastoreiden avoinna olevissa viroissa tilanne on sama. Hakijoita on.

Turussa vihittiin viime vuonna 14 pappia. Edellisenä vuonna vain 5. Kesän alussa olevaan vihkimykseen on tässä vaiheessa tulossa 4 vihittävää. Eli joitakin uusia pappeja huonosta tilanteesta huolimatta pystytään vihkimään ja myös työllistämään jatkossa. Työttömiä pappeja on muutamia.

Arkkihiippakunnassa huolena on riittävän työntekijämäärän takaaminen seurakunnissa epävakaasta tilanteesta huolimatta. Resurssit pienenevät, jolloin kyse on siitä miten ne onnistutaan sopeuttamaan oikein. Työtä kuitenkin on ja huolena on, että jossain vaiheessa työtä tehdään liian pienellä työntekijämäärällä ja työntekijät uupuvat. Ollaan ison muutoksen edessä.

 

Heikki Hämäläinen, Helsingin hiippakunnan notaari notaari

Tuomiokapitulin kotisivujen kautta voi jättää avoimen hakemuksen töihin Helsingin hiippakuntaan. Tällä hetkellä avoimia hakemuksia on jättänyt 39 ei-pappia ja 22 pappia. Tuomiokapituli ei pysty arvioimaan työttömien pappien määrää. Avoimet hakemukset eivät kuitenkaan ole jono, sillä seurakunnat ovat vapaita rekrytoimaan hyväksi katsomiaan maistereita ja pappeja muitakin keinoja käyttäen. Avointen hakemusten määrä on pysynyt vuosittain melko samana. Kyse ei ole jonosta vaan ennemmin kasasta.

Määräaikaisia pappeja on eri seurakuntien tai yhtymien papinviroissa vajaa 30. Helsingin hiippakunnassa on hyvin pitkään ollut tilanne, jossa halukkaita työnhakijoita on selkeästi enemmän kuin työpaikkoja. Tämä on mainiota työnantajan näkökulmasta – työntekijän kannalta tilanne on toinen. 

Työllisyystilanne on vaikeutunut selvästi. Se näkyy tilastollisesti käsiteltyjen henkilöstöhallinnon toimenpiteiden vähentymisenä. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi harkinnanvaraisia virkavapaita ei aiemmasta poiketen aina puolleta. Tästä seuraa vähentynyt sijaistarve. Kaikkia vapautuvia virkoja ei myöskään täytetä. Jos taloustilanne ei parane, on vaikea uskoa tilanteen muuttuvan myönteisemmäksi työnhakijoiden näkökulmasta.

Papiksi vihittävien määrä on selvästi vähentynyt 2000-luvun puoliväliin verrattuna. Todennäköisesti tämä pätee viimeisen viiden vuoden ajalta kaikissa hiippakunnissa vihittyihin pappeihin.

Pilvi Keravuori, Espoon hiippakunnan notaari

Hiippakunnasta vakinaista työtä etsiviä oman hiippakunnan määräaikaisia pappeja on noin 20-30 väliltä. Muiden hiippakuntien kirjoilla olevia pappeja on ilmoittautunut työnetsijöiksi noin 20 pappia. Muiden hiippakuntien kirjoilla olevista papeista osa asuu perheineen Espoon hiippakunnan alueella. Siksi he toivoisivat kovasti työllistyvänsä hiippakuntaan. Voimassaolevia esittäytymiskirjeitä vokaation eli kutsun etsimiseksi pappisvirkaan on tällä hetkellä 56 henkilöltä. Työttömiä pappeja on muutama.

Espoon hiippakunnassa on hiippakunnan koko olemassaolon ajan ollut runsaasti työnetsijöitä, selvästi enemmän kuin vapaita paikkoja. Tilanne on viime vuosina muuttunut työnetsijöiden näkökulmasta entistä haastavammaksi. Työtiedusteluja ja yhteydenottoja on tullut koko ajan enemmän ja erityisesti teologian maisterit kokevat tilanteen usein jopa epätoivoisena. Maistereita näyttää valmistuvan selvästi enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työpaikkatorilla ilmoitettujen virkojen ja sijaisuuksien hakijamäärät ovat korkeita ja ovat kasvaneet koko ajan. Viimeisimpiin seurakuntapastorin virkoja ja määräaikaisia sijaisuuksia koskeviin ilmoituksiin ilmoittautui työpaikkatorin kautta 44, 45, 47 ja 53 henkilöä.

Kaikki pappisvihkimykset on tähän mennessä pidetty (kaksi vuodessa), mutta ensi kesän vihkimykseen on näillä näkymin tulossa vain kaksi vokaatiota. Viime vuonna vihittiin 7 pappia.

Espooossa näkyy myös taloudellinen tilanne siinä, että seurakunnat säästävät ja jättävät erityisesti lyhyitä viransijaisuuksia täyttämättä. Papin virkoja ei kuitenkaan vielä ole kovin montaa lakkautettu, mutta sitäkin seurakunnissa pohditaan.

Leena Silvonen-Jokinen, Mikkelin hiippakunnan notaari

Teologian maistereita on paljon jonossa. Mikkelin hiippakunnassa on useimmiten avoin rekrytointi. Se tarkoittaa sitä, että avoimiin tehtäviin ja myös sijaisuuksiin pyydetään ilmoittautumaan lähettämällä normaali työhakemus. Viime aikoina ilmoittautumisia on tullut paljon ja joukossa voi olla jopa 20 teologian maisteria. Tämä on ollut selkeä muutos ja kertonee siitä, että teologian maistereiden on tällä hetkellä vaikeampaa saada pappisvihkimystä (ensimmäistä vokaatiota) kuin ennen.

Seurakunnat käyttävät eläköitymistä virkojen vähentämisen välineenä. Pappeja on paljon jäänyt ja jäämässä eläkkeelle ja tästä seuraa helposti se, että juuri pappistyövoimasta tingitään ja koetetaan hoitaa työt vähemmällä papistolla. Tämä saattaa vinouttaa seurakunnan henkilöstörakennetta.

Clas Abrahamsson, Porvoo hiippakunnan notaari

Porvoossa pappien pulatilanne on muuttunut jonotilanteeksi. Jono ei meillä ole pitkä, mutta kuitenkin. Tällaista tilannetta ei ole pitkään aikaan koettu. Vihkimyksestä kiinnostuneita on 5 – 10. Työntekijöiden tarve on jonkun verran pienentynyt, koska vapautuvia virkoja seurakunnissa ei aina täytetä taloudellisesta syystä, vaan ne jätetään täyttämättä tai lakkautetaan. Työttömiä pappeja on hiippakunnassa muutama.

Näin Kotimaa Pro kysyi hiippakuntien edustajilta:

* Kuinka monta pappia on jonossa hiippakuntanne töihin tai ordinaatiokoulutukseen?

* Onko jono pienentynyt vai kasvanut viime vuosina?

* Kommenttinne työllisyystilanteen tulevaisuudennäkymästä?

Edellinen artikkeliSosiaalietiikan mikrokirja pohtii valtaa ja vaikuttamista
Seuraava artikkeliVäitös: Isovanhemmat perhekeskeisiä – nuoret minäkeskeisiä

Ei näytettäviä viestejä