Ehtookellot soivat talkoilla ja käsin Muurasjärvellä

Muurasjärven kirkko Pihtiputaalla on yksi niistä harvoista kirkoista Suomessa, joissa kirkonkelloa soitetaan vielä käsin.

Kyläkirkko on valmistunut vuonna 1963. Häissä, hautajaisissa ja jumalanpalveluksissa kellonsoitosta vastaa kirkon vieressä asuva keikkasuntio Sauli Halla-aho. Joka lauantai-ilta tasan kuudelta ehtookelloja kuitenkin soitetaan talkoovoimin.

– Tämä talkoosoittoperinne on jatkunut jo muutaman vuoden. Vaimoni Pirkko Pesonen on kirkkovaltuustossa ja siellä syntyi talkoomieli tälle asialle, kertoo Unto Pesonen.

– Päävastuussa ehtookellojen soitosta on ollut minun ja vaimoni lisäksi Anja Auer. Auer on jo yli 80-vuotias ja hyvin vahvasti kirkon ihminen, Pesonen jatkaa.

Lisäksi talkooremmissä ovat varalla Heikki ja Eeva Paananen sekä keikkasuntio Halla-aho. Soittajat varautuvat tehtävään kuulosuojaimin.

– Kelloja soittaessa otetaan narusta kiinni ja vauhtia. Sitten nykäistään niin paljon, että soi. Lasken aina pimsautusten välillä kahdeksaan. Siitä tulee hyvä rytmi, Halla-aho kertoo.

Kymmenen minuuttia rytmikästä soittoa

Ehtookelloja soitetaan aina lauantaisin kymmenen minuutin ajan alkaen tasan kello 18. Perinne on kyläläisille tärkeä. Se viestii pyhän alkamisesta.

– Kirkko on mäellä keskellä kylää, joten hyvällä säällä kellon ääni kuuluu aika kauas, Halla-aho sanoo.

– Jonkun kerran on soitto unohtunut ja siitä annetaan heti palautetta, ihmetellään että mikäs nyt on, Pesonen kertoo.

Pesosen pariskunnalle ehtookellojen soitosta on tullut itsestään selvä tapa.

– Siinä seistessä kymmenen minuuttia tuntuu aika pitkältä ajalta. Mutta aina voi miettiä muita asioita ja pitää vain rytmiä yllä, Unto Pesonen kuvailee.

Halla-aho kokee kellonsoiton juhlavaksi asiaksi. Hänelle on tärkeää tarkka ajoitus esimerkiksi hautajaissoitoissa. Kellot soivat aina sen ajan, kun vainajaa tuodaan kirkkoon tai viedään kirkosta pois.

Kaunissointista kelloa äänitettiin

Kerran Pesosen soittovuorolla eräs kanttori halusi äänittää kellonsoittoa.

– Meikäläinen ei osaa niissä kellojen kolinoissa niin kuulla eroa, mutta tämä kanttori oli hyvin musikaalinen ihminen ja kehui kelloamme harvinaisen kaunissointiseksi, Pesonen selvittää.

Kellonsoittajatalkoolaiset ovat kaikki jo eläkeläisiä.

– Täytyy toivoa meille pitkää ikää, että jaksetaan soitella pitkään kelloja, Pesonen huikkaa keskustelun päätteeksi.

Kuva: Sauli Hall-ahon kotialbumi. Halla-aho soittamassa Muurasjärven kirkon kelloa.

Edellinen artikkeliSodanvastaisissa mielenosoituksissa nähty myös antisemitismiä
Seuraava artikkeliKiinan uskontoministeri: Uskonnonvapauden ongelmat paikallisia

Ei näytettäviä viestejä