Kirkkohallitus on myöntänyt täysistunnossaan 22.4. seurakunnille rakennusavustuksia yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Erityisiä murheenkryynejä ovat 1960- ja 70-luvuilla rakennetut kirkot ja seurakuntatalot, kertoo kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala.
Katot remonttiin ja lämmitysjärjestelmät uusiksi
Seurakunta voi hakea kirkkohallituksesta rakennusavustusta peruskorjauksiin, mikäli sillä on pienet tulot ja valmiiksi suuri kirkollisveroprosentti. Avustuksia myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Tälle keväälle hakemuksia tuli 28 ja niistä hyväksyttiin 21.
Suurimmat yksittäiset avustukset myönnettiin Pohjanmaalle Lappajärven kirkon korjaukseen (314 000 euroa) ja Mikkelin hiippakuntaan Hirvensalmen seurakuntatalon remonttiin (225 800 euroa).
Lappajärvellä remontoidaan muun muassa kirkon sisätiloja esteettömämmiksi. Remonttikohde on 1700-luvulla rakennettu puukirkko, jonka 250-vuotisjuhlia vietetään ensi vuonna.
Hirvensalon seurakuntakoti on puolestaan rakennettu vuonna 1979. Sen vesikatto ja ilmanvaihto korjataan.
– Kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentäluvuilla rakennetut kiinteistöt kaipaavat kipeimmin peruskorjauksia ja energiaremontteja. Tuolloin tehdyt matalat talot eivät ole kovin kestäviä, kuten on havaittu kunnallisellakin puolella. Samat ongelmat riivaavat sekä tuon ajan kouluja ja päiväkoteja että seurakuntataloja, Pihkala toteaa.
Rakennusavustuskohteista oli kirkkoja kaikkiaan 14. Lappajärven lisäksi isompia avustuksia saivat Kihniön vuonna 1917 rakennettu kirkko Lapuan hiippakunnasta, Uudellamaalla sijaitseva Myrskylän puukirkko 1800-luvun alusta sekä vuonna 1972 rakennettu Siipyyn kirkko Kristiinankaupungista.
Tyypillisesti avustusta haetaan kattojen korjauksiin sekä lämmitysjärjestelmien uudistamiseen. Öljykeskukset vaihtuvat maalämpöön tai seurakunnat liittyvät alueensa kaukolämpöverkkoon. Joissain kirkoissa remontit ovat pienimuotoisempia, esimerkiksi äänentoiston parantamista.
Vanhaa kirkkoa ei saa lämmittää liikaa
Vanhat, ennen vuotta 1917 rakennetut suojellut kirkot pysyvät ehkä helpommin hyvässä kunnossa kuin uudemmat kirkkorakennukset.
– Vanhan kirkon kunnossapitoon riittää pitkälti se, että katto pidetään hyvässä kunnossa eikä kirkkoa lämmitetä liikaa, Pihkala toteaa.
Avustushakemuksen teko vaatii asiantuntemusta
Suurissa seurakunnissa ja yhtymissä on kiinteistöasioiden asiantuntemusta. Pieniltä seurakunnilta tätä osaamista usein puuttuu.
– Toisinaan joudumme hylkäämään hakemuksen puutteellisten suunnitelmien vuoksi. Pyrin tällöin antamaan neuvoja ja ohjeita. Mieluiten auttaisin jo etukäteen, Pihkala sanoo.
Kirkko tarvitsee rakennusrekisterin
Suomessa on noin 800 kirkkoa, joista noin sataan kohdistuu vuosittain sen verran suuria remontteja, että kyse on investointitasoisesta korjauksesta. Lisäksi vuosittain tehdään perusteellisempia korjaustöitä myös reiluun sataan seurakuntataloon.
Kaikkiaan seurakuntien budjeteista kuluu noin neljännes rakennusten ylläpitoon.
Pihkalaa harmittaa, että kirkkohallituksesta puuttuu kattava rakennusrekisteri. Nyt meneillään on projekti sellaisen synnyttämiseksi.
– Rekisteristä saataisiin koko ajan tarvittavaa tilasto- ja taustatietoa seurakuntien rakennuskannasta sekä seurakuntien että kirkkohallituksen käyttöön, Pihkala toteaa.
Tämän vuoden rakennusavustukset jakautuivat hiippakunnittain seuraavasti:
– Helsingin hiippakuntaan myönnettiin yhdelle hankkeelle yhteensä 183 100 euroa.
– Kuopion hiippakuntaan myönnettiin yhdelle hankkeelle yhteensä 11 700 euroa.
– Lapuan hiippakuntaan myönnettiin viidelle hankkeelle yhteensä 646 350 euroa.
– Mikkelin hiippakuntaan myönnettiin yhdelle hankkeelle yhteensä 225 800 euroa.
– Oulun hiippakuntaan myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä 97 883 euroa.
– Porvoon hiippakuntaan myönnettiin kahdelle hankkeelle yhteensä 152 000 euroa.
– Tampereen hiippakuntaan myönnettiin kahdelle hankkeelle yhteensä 71 800 euroa.
– Turun arkkihiippakuntaan myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä 66 000 euroa.