
Kankaanpääläinen Anssi Joutsenlahti on eduskunnan entinen varapuhemies ja körttipappi. Nykyisin kalenteri täyttyy luottamustoimista ja muista aktiviteeteista. Joutsenlahtea surettaa, jos kansa ei jaksa äänestää, mutta nuoriin hän haluaa valaa tulevaisuuden uskoa.
Mitä kuuluu?
– Syyskauden toimintakausi alkoi viime kuussa. Kalenteri on aika lailla täynnä. On ollut veteraaniasioita, veteraanikansanedustajien kokouksia, miestenpiiriä, tarkastuslautakuntaa ja paljon muuta. Elokuun lopussa julkistettiin isoisäni veljen elämästä kertova kirja Työväen kirjallisuuden päivillä. Kimmo Lehtimäen kirjoittaman kirjan nimi on Taistelijat. Kirjailija Konrad Lehtimäen ja tuomari Vilho Joutsenlahden kamppailu vääryyttä vastaan. Luen aika paljon, olen kirjakauppiaan poika.
Miten poliittinen kulttuuri on muuttunut?
– Se on tullut räväkämmäksi. Hallituksen ja opposition välinen sanasota on jyrkentynyt. Oppositiolla ei nykyisin näytä olevan mitään hyvää sanottavaa hallituksen tekemisistä. Kyselytunnit ovat nykyään yhtä huutoa. Se on tietysti televisioitu ja se on oikeastaan melkein jonkinlainen show.

Mitä aika eduskunnan varapuhemiehenä 2011–2015 opetti?
– Oli se yhdessä aikaisempien edustajavuosien kanssa sellainen näköalapaikka, siinä sai nähdä eduskunnan työtä läheltä ja sisältä. Turhaan ei sanota, että puhemies on valtakunnan protokollassa kakkosena presidentin jälkeen, ennen pääministeriä.
– Kun miettii koko eduskuntatyötäni, tulee mieleen, että kaikki on ollut maalaispojalle mahdollista.
Paras muistosi eduskunnasta?
– Vaikka eduskunnan ulkomaanmatkoja paljon arvostellaan, se mitä niillä matkoilla nähdään, on hyvin tärkeää. Ne ovat merkittäviä myös kansanedustajien yhteishengen kannalta. Olin itse joillakin sosiaalivaliokunnan matkoilla. Mukavia olivat myös Pohjoismaiden eduskuntien hiihtokilpailut.
– Kun jalkaväkimiinoista äänestettiin vuonna 2011, perussuomalaiset kannattivat ainoana ryhmänä niiden säilyttämistä. On sitä joskus oltu oikeassakin.
Vallitseeko Suomessa sananvapaus?
– Periaatteessa nyt pitäisi olla sananvapaus. Mutta tuoreet julkisuuden keskustelutkin osoittavat, että ollaan kovin herkkiä ja rasisti-nimitys heitetään helposti. Kirkossa on myös kiistanalaisia asioita, ei niistäkään välttämättä oikein voi sanoa suoraan mielipidettään. Parempi usein on olla sanomatta.
Minkä verran urheilet?
– Päivittäin on tarkoitus liikkua, jos vähänkin pääsee. On myös tunnin kävelyporukka kaksi kertaa viikossa. Olen saanut veteraaniurheilijoiden mitalin tänäkin vuona 5 000 metrin juoksussa. Kymmenien Helsinki City Marathonien tai puolimaratonien jälkeen olen siinä kisassa viime vuosina juossut vain viiden kilometrin matkan. Käyn myös viikoittain kuntokeskuksessa äijien jumpassa.
Miten suomalaisia voisi kannustaa aktiivisiksi?
– Järjestöissä ja seurakunnissa on monipuolista toimintaa. Pitäisi kannustaa ihmisiä niihin, sekä tempauksiin ja muihin.
– Yhteiskunnallisesti on kamala tilanne, jos 50 prosenttia äänioikeutetuista jättää äänestämättä. Kansan mielipide ei silloin tule julki, demokratia vaarantuu. EU koetaan vieraaksi asiaksi, vaikka se vaikuttaa elämäämme paljon. Ei vaaleja niin usein ole, että äänestäminen olisi jokin rasite.
Mitä ajattelet kirkon nykymenosta?
– Turhaan on vallalla antautumisen mieliala, että aina menee vain huonommin ja väki vähenee. Pitäisi olla tulevaisuuden toivon näköala. Me kristityt emme ole menneisyyttä, vaan meillä on tulevaisuuden usko ja toivo.
– Se aina kismittää, jos kirkkokuntien välillä ei ole ehtoollisyhteyttä. Kun viisaat teologit keskustelevat ehtoolliskysymyksestä, niin eikö Jeesuksen sana yhteyden ateriasta onnistuisi toteutumaan?
Olet ollut aktiivinen lähetystyön tukija. Miksi?
– Jeesuksen lähetyskäsky siinä on taustalla. 2000-luvun alusta alkaen olen myynyt kenkiä lähetystyön hyväksi herättäjäjuhlilla, kirkkopäivillä ja muualla. Olen ajatellut, että uskonystäville tarjoan hyviä kenkiä edullisesti. Se on hyvä niin yleisölle, kuin Kankaanpään jalkineteollisuudelle.
– Opiskeluaikana kuuluin Akateemisten Vapaaehtoisten Lähetysliittoon AVL:ään. Olen aina myös kannattanut Heränneen kansan lähetysrahastoa, joka on Suomen Lähetysseuran alainen.
Mitä haluaisit sanoa nuorille?
– Pitäisi tuoda esille tulevaisuudenuskoa. Presidentti Sauli Niinistö sanoi Salon herättäjäjuhlilla, miten Mark Twain kommentoi Richard Wagnerin musiikkia: ”En välttämättä ymmärrä sitä, mutta se on parempaa, kuin miltä se kuulostaa.” Samoin tulevaisuutemme on parempi, kuin miltä se näyttää. Siihen uskoon ja toivoon meidän pitäisi kristittyinä luottaa. Paremmat päivämme ovat edessäpäin.
Lue myös:
Anssi Joutsenlahti ei asetu ehdolle eduskuntavaaleissa
Ilmoita asiavirheestä
