Ikali Karvisen vihkimys diakonianvirkaan tapahtui marraskuun alussa Helsingin tuomiokirkossa. Vihkimistilaisuudessa piispa Teemu Laajasalo muistutti siitä, että diakoniaviranhaltioiden yksi tehtävä on puolustaa oikeudenmukaisuutta.

Kirkon Ulkomaanavun varatoiminnanjohtajana jos missä saa puolustaa ja toimia oikeudenmukaisuuden puolesta. Ikali Karvinen aloitti tässä tehtävässä toukokuun alussa.

Ikali Karvinen sanoo, että kulunut syksy on ollut ordinaatiokoulutuksen myötä erityinen.

– Olen pohtinut paljon kutsumusta, hengellisyyttä. Siihen on liittynyt myös vaikeita kysymyksiä esimerkiksi sen suhteen, että vihkimyksessä lupaamme olla esikuvana.

– Miten voi luvata olevansa sitä missä tietää epäonnistuvansa?

Piispa Laajasalo tavallaan vastasi Ikali Karvisen kysymykseen vihkimysmessussa. Piispa sanoi esikuvallisuuden olevan ennen kaikkea hyvään pyrkimistä ja armon alle asettumista. Sen tunnustamista että on täydellisesti riippuvainen Jumalan rakkaudesta.

Ikali Karvinen sanoo, että eräänlainen pieni haava on ollut se, ettei häntä ole koskaan varsinaisesti siunattu kansainväliseen työhönsä.

– Diakonian vihkimyksessä koin saavani kokonaisvaltaisen siunauksen Kirkon Ulkomaanavussa tekemääni työhön.

VARATOIMINNANJOHTAJA TUKEE ja tarvittaessa sijaistaa toiminnanjohtaja Tomi Järvistä. Päätehtäviin kuuluu Ulkomaanavun strategian ja ohjelmasisältöjen osaston johtaminen sekä johtoryhmän puheenjohtajuus.

Vihkimyksen myötä Ikali Karvinen on diakonissa, sillä nimike on ammattisidonnainen ja viittaa hänen aiempaan sairaanhoitajan koulutukseensa. Sen lisäksi hän on terveystieteiden tohtori ja hänellä on terveystieteiden opettajan pätevyys. Hän täydensi aiempia opintojaan diakoniaopinnoilla korona-aikana.

– Opinnot ja vihkimys olivat luontevaa jatkoa polulleni, jolla olen muun muassa tutkinut hengellisyyttä ja henkisyyttä osana väitöskirjaani.

Luontevaa diakoniaviranhaltijana oleminen on Ikali Karvisen mukaan myös siksi koska Ulkomaanapu tekee nimenomaan kansainvälistä diakoniaa.

– Käytännössä se tarkoittaa innoituksen hakemista tähän työhön Raamatusta, jossa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen on uskon ytimessä. Kansainvälinen diakonia antaa tilaa henkilökohtaiselle kutsumukselle.

Ikali Karvinen muistuttaa siitä, että maailmalla uskonnolliset vakaumukset eivät ole katoamassa. Kun tuntee hyvin oma hengellinen taustansa, pystyy helpommin olemaan dialogissa eri tavoin uskovien tai vakaumuksettomien ihmisten kanssa.

VIHKIMYS AJOITTUI aikaan, jolloin maailman huomio on kohdistunut Gazassa käytävään sotaan. Ulkomaanapu on toiminut pitkään Länsirannalla. Parhaillaan kerätään tietoa siitä, miten hädänalaisia ihmisiä kriisin keskipisteessä voisi parhaiten avustaa.

– Humanitaarinen kriisi on nyt päällä, mutta todellisia avustusmahdollisuuksia on ollut vielä niukasti. Samaan aikaan myös Länsirannalla asuvat ihmiset tarvitsevat apua erittäin traumatisoivassa tilanteessa. Kunnollisella selvityksellä haluamme turvata sen, että mahdollinen apumme kohdistuu juuri oikein ja auttaa kaikista hädänalaisimpia henkilöitä, Ikali Karvinen sanoo.

Länsirannalla ja Israelissa on vuodesta 2005 toiminut Ulkomaanavun lähettäminä vapaaehtoisina EAPPI-ihmisoikeustarkkailijoita sekä Opettajat ilman rajoja (OIR) -toiminnan kautta opettajia.

Kirkkojen maailmanneuvoston hallinnoima EAPPI-tarkkailuohjelma käynnistettiin vuosituhannen alussa Jerusalemissa toimivien kirkkojen pyynnöstä. Kirkon Ulkomaanavun kehittämä Opettajat ilman rajoja (OIR) on puolestaan toiminut kymmenen vuotta useassa eri maassa.

Kaikki Ulkomaanavun vapaaehtoiset Israelista ja Länsirannalta ovat palanneet Suomeen sodan syttymisen jälkeen. EAPPI-tarkkailijat tekevät Suomessa nyt vaikuttamistyötä ja OIR-vapaaehtoiset jatkavat mahdollisuuksien mukaan koulutuksen tukemista etäyhteyksillä.

VENÄJÄN HYÖKÄTTYÄ Ukrainaan helmikuussa 2022 Ukrainasta muodostui yksi Kirkon Ulkomaanhavun pääavustuskohde.

Ukrainassa on korjattu kouluja ja pommisuojia niin että ne ovat myös talvella lämpimiä. Pommisuojiin on muun muassa toimitettu generaattoreita sähkökatkojen varalta. Viime viikolla Ulkomaanavun toiminnanjohtaja on ollut tukemassa tätä työtä Ukrainassa.

Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevan Harkovan kaupungin metroasemalla toimivaan koulun toimintaolosuhteita on parannettu.

– Talveen varautuminen on käytännössä pitkälti sitä, että tiloista tehdään lämpimiä ja turvallisia. Ukrainassa koulut saavat toimia vain jos niissä on pommisuojat.

Uutta Ulkomaanavun työssä Ukrainassa on se, että tutkitaan mahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.

Humanitaarinen, pääasiassa kuivuuden ja tulvien aiheuttama kriisi jatkuu itäisessä Afrikassa, erityisesti Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Keniassa. Vaikka nämä maat eivät juurikaan näy uutisissa, ilmastonmuutos koskettaa siellä miljoonia ihmisiä.

– Nyt on nähtävissä kansainvälisen yhteisön väsymys suhteessa itäiseen Afrikkaan.

Ikali Karvinen muutti keväällä Somalian Mogadishusta Suomeen. Somaliassa hän työskenteli Ulkomaanavun maajohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Kambodžassa.

– Somaliaa ja itäistä Afrikkaa vaivannut kuivuus on vähän helpottanut, mutta se ei heti vaikuta myönteisesti esimerkiksi maan sisäisten pakolaisten tilanteeseen.

Uusi hallitus aloitti Somaliassa viime vuonna. Hallitus on pyrkinyt kitkemään terroristijärjestö al-Shabaabin toimintaedellytyksiä. Käytännössä jotkut alueet ovat olleet hetken tuvallisempia, mutta toisilla alueilla on ollut järjestön tekemiä terrori-iskuja.

– Somalia on veitsenterällä sen suhteen onnistuuko se terrorismin vastaisessa työssään.

Somalimaassa tilanne heikentyi alkuvuodesta. Kirkon Ulkomaanavun työ Somalimaassa painottuu toimeentulon, rauhan ja koulutuksen vahvistamiseen muun muassa opettajien koulutuksen vahvistamisella sekä ammatillisella koulutuksella.

– Keskisuurten yritysten investoinnit on yksi Ulkomaanavun kasvava työmuoto Somalimaan lisäksi Ugandassa ja Keniassa.

KIRKON ULKOMAANAVUN rahoituksesta noin puolet on kansainvälistä rahoitusta muun muassa Euroopan unionilta. Viime vuoden toimintakulut olivat yhteensä 67,9 miljoonaa euroa.

– Seurakuntien ja yksityisten ihmisten antama tuki on entistä tärkeämpää, koska se on aina kansainvälisen rahoituksen saamisen edellytyksenä niin sanottuna omarahoituksena.

Toisin sanoen kun seurakunta tai yksityinen henkilö lahjoittaa Kirkon Ulkomaanavulle, summa moninkertaistuu koska kansainvälinen institutionaalinen tuki määräytyy sen mukaan miten paljon järjestö pystyy hankkimaan omaa rahoitusta.

Viime vuosina Suomesta saatu rahoitus on pysynyt suunnilleen saman suuruisena. Jos tätä osuutta saataisiin kasvatettua, myös instituutioiden jakamaa rahoitusta olisi mahdollisuus saada enemmän ja näin hädänalaisia ihmisiä voitaisiin auttaa entistä laajemmin.

Joskus pitää osata myös lopettaa. Viimeisiin kysymyksiin Ikali Karvinen vastaa työmatkalta Kambodžasta.

Siellä Kirkon Ulkomaanapu on sulkemassa maatoimistonsa. Ulkomaanapu on toiminut siellä pitkään edistäen oikeutta toimeentuloon, oikeutta koulutukseen ja oikeutta rauhaan. Maailmasta löytyy hyviäkin uutisia.

– Koulutussektorilla olemme tehneet todellisen läpimurron, kun opinto-ohjauksen ja urasuunnittelun mallit on jalkautettu oppilaitoksiin. Ne ovat myös Kambodžan hallinnon virallisesti hyväksymiä.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!