Ylitse kaikkien rajojen

 

Kuvassa  rakkaani Colette on uimassa Atlanttissa Kamerunin rannikolla.

Toimin tuohon aikaan lähetystyössä.

Profeetta Elisa  auttoi yli kansallisten rajojen

Profeetta Elisan vaikutus ulottoi kansallisten rajojen yli.  Hän itse asui Israelissa, mutta autettava asui Syyriassa.  Tällä oli uskonollisesti suuri merkitys.  Yleinen ajattelutapa tuohon aikaan oli, että jokaisella kansalla oli oma jumalansa.  Näin kansojen välinen yhteistyö oli eri jumalien yhteistyötä. Sodat puolestaan  koettiin jumalien väliseksi sodaksi.

Elisan toiminta ylitti aikansa  ajattelun.  Israelin Jumala ei ole vain yhden kansan vaan koko maailman Herra.  Herra yksin on todellinen Jumala.  Hänen rinnallaan  ei ole muuta Jumalaa, joka voi auttaa. Hän tekee ihmeitä. Hän vaikuttaa.

Tässä meillä on oppimista. Avun ja vapauttavan ymmärryksen on ulotuttava koko maailmaamme.  Muutoin maailman väestö jakautuu vaarallisella tavalla toisiaan vastaan.

Jeesus viittaa Nasaretin saarnassaan Elisan toiminnan avaruuteen:

”Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen.”  Luuk. 4:27. 

SUNNUNTAI 22.8.2021
13. sunnuntai helluntaista
Jeesus, parantajamme
Ensimmäinen lukukappale: 2. Kun. 5:1–15

Suuri ihme vapautti Syyrian kuninkaan sotapäällikön. Hän sai terveytensä Jumalan armotyönä.  Kun Jumala toimii, niin häntä eivät meidän tekemämme raja-aidat pidätä, vaan hän auttaa missä ja milloin hän itse haluaa.

Palvelusväki  Jumalan työvälineinä

Yhteiskunnallinen arvoasema ei vaikuta Jumalan tekojen suuruuteen. Hän käyttää asiansa esittäjäksi kenet hän hyväksi näkee.   Naamanin tapauksessa tämä kerrotaan jopa kahdesti.

Ensiksi kerrotaan palvelustytöstä, joka oli joutunut aramilaisten orjaksi. Hän oli päätynyt Naamanin vaimon palvelukseen. Tuossa ympäristössä hän näki isäntänsä sairauden ja muisti, mitä profeetta Elisa oli tehnyt  Israelissa.  Niinpä hän kertoi profeetasta. Isäntäväki oli iloissaan vihjeestä ja sotapäällikkö teki matkan.

Toiseksi. Naaman koki tulleensa petetyksi, kun profeetta ei edes näyttäytynyt hänelle, vaan lähetti ainoastaan palvelijansa vierailijan luo.  Naaman oli myös odottanut Elisan tekevän jonkun erityisen taikamenon taudista vapauttamiseksi. Mutta tällaista ei tapahtunut.

Syyrialaisen suureksi harmiksi myös peseytymisessä törmättiin ennakkoasenteisiin.  Hänen mielestään oli alentavaa käydä uimassa Jordanissa. Parempia vaihtoehtoja olisivat olleet nykynimillä Baradā ja el-Auwaj -joet, jotka virtasivat Damaskon läpi ja lähellä.

Tässäkin palvelusväen asioihin puuttuminen auttoi Naamania tajuamaan, mistä oli kysymys.  Päällikkö noudatti annettua ohjetta ja ihme tapahtui. Hän puhdistui pitalistaan.  Hän tuli terveeksi.

Jumala voi käyttää jokaista ihmistä yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta. Kussakin tilanteessa hän valitsee tahtonsa toteuttamiseen juuri niitä henkilöitä, jotka hän siihen valitsee.  Olkaamme siis itse kukin Jumalalle uskollisia omassa kutsumuksessamme, mihin Jumala meidät sitten onkin asettanut.

Suuria tekoja veden välityksellä

Jumala on toiminut veden välityksellä jo luomisessa. Pyhä Henki liikkui aution ja tyhjän maan yli vesipilvellä ratsastaen. Veden pisaroiden saattelemana Jumalan valo tuli näkyviin. Elämä luotiin ja autiomaa alkoi viheriöidä. Kasvit tulivat esiin. Eläimet luotiin.  Veden pisarat välittivät Jumalan työn koko maailmaamme.  Elämä alkoi.  Jumala itse loi.

Naamanin uinti Jordanissa toistaa Vanhan testamentin monet kertomukset Jumalan suurista ihmeistä vedessä tai veden välityksellä.  Näissä on yhteistä se, että Jumalan oma toiminta on varsinainen tapahtuma ja vesi on se väline tai ympäristö, jonka kautta tämä Jumalan kosketus tuodaan julki. Jumalan sana ja vesi yhdistyvät suurten tekojen julistamiseksi.

Pyhässä kasteessa tämä samainen Jumalan sanan linja jatkuu.  Jumalan sana yhdistyy veteen ja tästä tulee  esiin Jumalan uudeksi luova työ.  Jumala itse toimii ja hän tekee suuria. Miten tämä voi olla mahdollista, voi joku  kysyä. Tähän Luther vastaa seuraavin sanoin:

MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:

Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja ”uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä”, niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: ”Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma.”

Jumalan työ on valtava. Naaman sai kokea puhdistuksen. Pitaalinen vapautui sairaudestaan. Kasteen vedessä Jumala tekee yhtä lailla suuria tekoja. Näistä teoista oppi-isämme sanoo seuraavaa:

MITÄ SITTEN TÄLLAINEN VESIKASTE MERKITSEE? VASTAUS:

 

Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.

 

 

 

Tässä pyhäpäivän ensimmäinen lukukappale

 

2. Kun. 5:1–15

Syyrian kuninkaan sotapäällikkö Naaman oli arvossa pidetty mies ja kuninkaansa suosiossa, sillä Herra oli käyttänyt häntä aseenaan pelastaessaan Syyrian sen vihollisilta. Naaman oli mahtava soturi mutta sairasti spitaalia. Kun syyrialaiset kerran olivat Israelissa ryöstöretkellä, he toivat sieltä mukanaan pienen tytön, joka sitten joutui Naamanin vaimon palvelijaksi. Tyttö sanoi emännälleen: ”Kunpa herrani pääsisi käymään sen profeetan luona, joka on Samariassa! Se mies parantaisi hänet spitaalista.” Naaman meni kuninkaansa puheille ja kertoi, mitä israelilaistyttö oli sanonut. Syyrian kuningas sanoi: ”Mene vain sinne, minä lähetän kirjeen Israelin kuninkaalle.” Niin Naaman lähti ja otti mukaansa kymmenen talenttia hopeaa ja kuusituhatta sekeliä kultaa sekä kymmenen juhlapukua.
    Naaman vei Israelin kuninkaalle kirjeen, jossa sanottiin: ”Tämän kirjeen tuo sinulle palvelijani Naaman. Olen lähettänyt hänet luoksesi, jotta parantaisit hänet spitaalista.” Luettuaan kirjeen Israelin kuningas repäisi vaatteensa ja sanoi: ”Olenko minä muka Jumala, jolla on elämä ja kuolema vallassaan, kun hän lähettää spitaalisen minun parannettavakseni! Hän selvästikin vain hankkii riitaa kanssani!”
    Kun Jumalan mies Elisa kuuli, että Israelin kuningas oli repäissyt vaatteensa, hän lähetti sanomaan kuninkaalle: ”Miksi repäisit vaatteesi? Lähetä tuo mies minun luokseni, niin hän tulee tietämään, että Israelissa on profeetta.” Naaman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven eteen. Elisa lähetti hänen luokseen sananviejän ja käski sanoa: ”Mene Jordanille ja peseydy siellä seitsemästi. Silloin ihosi palaa entiselleen, ja olet taas puhdas ja terve.” Mutta Naaman vihastui ja lähti pois. Hän sanoi: ”Minä luulin hänen sentään tulevan ulos luokseni ja rukoilevan Herraa, omaa jumalaansa. Minä luulin, että hän liikuttaa kättään sairaan paikan päällä ja sillä tavoin ottaa pois spitaalini. Eivätkö Damaskoksen joet Abana ja Parpar ole kaikkia Israelin vesiä paremmat! Yhtä hyvin minä voin peseytyä ja puhdistua niissä!” Hän kääntyi vihoissaan takaisin ja lähti pois.
    Mutta hänen palvelijansa alkoivat taivutella häntä ja sanoivat: ”Herramme! Jos profeetta olisi määrännyt sinulle jonkin vaikean tehtävän, etkö olisi täyttänyt sitä? Saati sitten, kun hän sanoo, että sinun on puhdistuaksesi vain peseydyttävä!” Niin hän meni Jordanille ja kastautui joessa seitsemän kertaa, niin kuin Jumalan mies oli määrännyt. Silloin hänen ihonsa tuli lapsen ihon kaltaiseksi, ja hän oli taas puhdas.
    Naaman palasi saattueineen Jumalan miehen luo. Hän astui Elisan eteen ja sanoi: ”Nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla kuin Israelissa. Otathan siis kiitoslahjan palvelijaltasi.”

  1. Arvokas avaus Jutta Urpilaiselta ja piispoilta. He kaikki nostivat keskusteluun hyviä näkökulmia. Myös Urpilaisen loppuyhteenveto oli hyvä – Talous ja etiikka voidaan – ja pitää yhdistää.

    Olisin kuitenkin kaivannut piispoilta selkeämmin arvojen esiin nostamista. Jos kymmenestä käskystä kuusi ensimmäistä menettää merkityksensä, jääkö niille neljälle seuraavalle enää paljoakan painoa.

    Metropoliitta Ambrosius on varmasti oikeassa siinä, että suomalaisten perusarvot on vielä kohdallaan. ainakin valtaosalla väestöä,. Mutta moniko myyntitykki pohtii sitä, että asiakas on myös lähimmäinen. Arvelisin ettei asia ole ainakaan päällimmäisenä työpaikkakoulutuksessa. Päällimmäisenä taitaa sitenkin olla se miten saat kaupan ja asiakkaalta rahat pois. Ei toki millään laittomalla keinolla, mutta muutoin kyllä.

    • ”Myös Urpilaisen loppuyhteenveto oli hyvä – Talous ja etiikka voidaan – ja pitää yhdistää.”

      Tuota – mikä siinä oli niin hyvää? Sehän oli itsestäänselvyyden toteamista eikä siinä ollut mitään uutta ja oivaltavaa.

      Professori Kanniaisen alustus oli hyvä, mutta hänelle olisi pitänyt varata paljon enemmän aikaa kirkkojen edustajien kustannuksella.

  2. Mielenkiintoisesti järjestetty tilaisuus…

    Järjestäjä oli siis Valtionvarainministeri ja paneeli oli ekumeeninen! Siinä istui kolmen kirkkokunnan ylimmät edustajat ja itse Jutta U.

    Kun illan teemana oli ”Voiko etiikkaa ja taloutta yhdistää?”, voi vain ihmetellä mitä kirkon miehet tekivät paneelissa?
    Eihän heillä ole mitään erityisosaamista talouden eikä etiikan/moraalin saralla. Eikä Jutta U:llakaan ole yritysmaailmasta mitään kovin vakuuttavia näyttöjä.

    Ainoa syy miksi herrat olivat paikalla, oli tietenkin se, että he edustivat samaan idealistista maailmankatsomusta kuin Jutta U. Se riitti meriitiksi.

    Aika vähän näyttää Jutta U kunnioittavan Forssan julistusta… ja sosialidemokraattisia perinteitä…

    Mutta tilaisuuden järjestäminen osoitti kuinka hyvin perusteltu
    ’Yhdenvertainen Suomi – kansalaisaloite uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta’ on, valitettavasti.

    ’Maan tapa’ jyllää edelleen, tässäkin, eikä monikaan tajua että se on aikansa elänyt tapa.

    • Onko siinä mitään ihmeellistä että kristitty valtionvarainministeri keskustelee eettisistä kysymyksistä kristillisten kirkkojen edustajien kanssa? Haluaako ”vapaa-ajatelijat” kieltää ministereiltä oikeuden henkilökohtaiseen vakaumukseen?

      Eiköhän uskontokuntien edustajat olleet paneelissa juuri siksi että heidät oli paneliin pyydetty ja eiköhän yleisö ollut paikalla juuri siksi että paneelisteina oli valtiovarainministeri ja piispat.

      Yleisökysymyksille olisi pitänyt varata aikaa paneelin loppuosaan (max 20 s/kysymys) ja asiasta olisi pitänyt kertoa heti alussa. Nyt homma karkasi käsistä kun ensimmäinen kysyjä käytännässä varasti puheenvuoron ja piti ainakin 3 min. esitelmän eikä oikeastaan kysynyt mitään. Seuraava kysyjä ehti esitellä lapsenlapsensakin ennen sitä varsinaista kysymystä.

    • ”Haluaako “vapaa-ajatelijat” kieltää ministereiltä oikeuden henkilökohtaiseen vakaumukseen?” Jukka Kivimäki

      Hyvä kysymys. Tätä ennen jotkut kristityt ovat halunneet kieltää yhdeltä ministeriltä oikeuden henkilökohtaiseen vakaumukseen ja sen julkisesti kertomiseen edes kristillisissä piireissä.

    • Missä kirjoituksessani yritin kieltää ministeriltä henkilökohtaisen vakaumuksen?

      Kannattaisi ehkä lukea viestini uudelleen, hitaasti… ja sitä ennen itse uutisen.

      Tarkempi lukija ymmärsi kyllä, että vastustin sitä, että tilaisuudessa jonka järjestäjä oli Valtiovarainministeriö, osallistui paneeliin kolme uskonnon edustajaa, ihan kuin heillä olisi jotain erityistä tietoa taloudesta tai moraalista.

      Ainoa syy heidän läsnäololleen oli, ettei valtiovarainministeri ymmärrä ettei omaa maailmankatsomusta ja viranhoitoa pitäisi sekoittaa ja siksi hän päätyi onnettomasti antamaan oman maailmankatsomuksensa edustajille näkyvyyttä ja kustansi tilaisuuden vieläpä verovaroin.

      Aikaisemmat vastaavanlaatuiset tilaisuudet ovat olleet SDP:n masinoimia, ja toivottavasti heidän ja lähitahojen kustantamia.

  3. Miten niin ei kommunismi sovi ihmiselle? Vaikka Dalai Lama tai esim. Timo Soini sitä joka käänteessä hokisivat, ei se minua vielä vakuuta. Kapitalismi ja markkinatalous ne ihmistä kurjistavat sekä moraalisesti että taloudellisesti. Onhan se nähty. Olemme kuilun partaalla. Turha siitä on kommunismia syyttää. No, markkinamieshän puhuu ja myy aina juuri sitä, mitä kansa haluaa ostaa ja kuulla.

    • Tekisi mieli hieman epätietoisena kysyä, että millainen kapitalismi tai markkinatalous vallitsee Kuubassa, Pohjois-Koreassa, Kiinassakin? Jossakin kun on uutisoitu, että ne ovat sosialismin mallivaltioita edesmenneen Neuvostoliiton jälkeen. En vastauksia kaipaa epätietoisuuteni hälventämiseen, mahtavat olla jollakin tavoin tunnepitoisia, nääääs.

    • Risto Tuominen, Pohjois-Korea noista manitsemistasi on mielestäni eniten kommunistinen. Kova kuri, jaettu köyhyys, kaikki yksityinen bisnes lailla kielletty, peruspalvelut pelaavat, kaikki tekevät töitä.

  4. Otetaan esimerkiksi kuntasektorilla osakeyhtiöksi muutettu sähkölaitos, joka maksaa kunnalle osinkoa. Kunta ei ole tyytyväinen saamiinsa osinkoihin ja sähkölaitoksen toimitusjohtajalle annetaan potkut, koska hänen johtamansa oy ei ole tuottanut tarpeeksi. Perustelu on se, että oy:n on lain mukaisesti tuotettava voittoa. Sähkölaitos lisää voittoaan korottamalla sähkön hintaa, mikä näkyy jokaisen sähkölaskussa ja kumuloituu kustannukseksi yritysten tuotteisiin ja palveluihin, joiden hintaa se nostaa.

    Kun yritysten toimintaa säätelee ainakin joidenkin tietojen mukaan jo nyt n. 100 000 erilaista määräystä ja lakia, niin miten yritysten yhteiskuntavastuuta pitäisi tässä ”ruletissa” lisätä? Laatimalla mustia listojako yrityksistä, joilla on verorästejä vai toimittajista, jotka arvostelevat lakeja laativien ammattitaitoa?

  5. Yrittäjänä (luomumaatalous) olen miettinyt itselleni eettisenyrittäjän ominaisuuksia:
    -eettinenyrittäjä työllistää paljon ja tuottaa eettisesti ja ekologisesti oikealla tavalla.
    -eettinenhanneyrittäjä viettää vaatimatonta elämää ja säästää näin elämänmahdollisuuksia muille
    maapallon ihmisille.
    -eettinenyrittäjä menestyy , mutta tulee murheelliseksi, jos joku tuhlaa varojaan korkeaan elintasoon, johon ei ole varaa tässä ympäristötuhojen ja ilmastonmuutoksen maailmassa.
    -kristittynä eettisenyrittäjän on Jumalan uskollinen taloudenhoitaja, koska kaiken omistaastaa Herra.

Kirjoittaja

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25