Yhteisessä kansankirkossa on tilaa erilaisille ja eri tavoin ajatteleville ihmisille

Apostoli Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä.”

Luterilaisen tunnustuksen mukaan Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta.

Näistä asioista seurakunnan tulee olla yksimielinen, eikä hajaannusta aiheuttavaa opetusta voida sallia. Kun sakramentit toimitetaan oikein, meillä voi olla erilaisia näkemyksiä vaikkapa joistakin kirkollisen elämän ulkoisista muodoista, eikä siitä aiheudu hajaannusta seurakuntaan. Toisaalta on muistettava, että sellaiset käytänteet, joiden tavoitteena on itse hyvittää taikka sovittaa synnit Jumalalle taikka ansaita itse armo, ovat evankeliumin ja uskonopin vastaisia. Mikäli joku tämän kaltaista tavoittelee, tulee häntä veljellisesti ja sisarellisesti oikaista. Sama pätee sellaiseen oppiin, ettei syntiä enää olisi.

Voimme siis kohdata kristittyjä veljiämme ja sisariamme yhteisen seurakuntamme jäseninä, vaikka emme ole kaikessa saman mielisiä. Kunhan emme siis ole Kristuksesta erimielisiä.

Galattalaisille Paavali kirjoitti: ”Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.”

Me kaikki kastetut olemme siis samaa Kristuksen seurakuntaa, olimmepa sitten kantasuomalaisia tai maahamme vasta muuttaneita, puhuimmepa mitä kieltä tahansa tai toimimme missä ammatissa tahansa. Myöskään fyysiset ominaisuutemme eivät erottele meitä.

Herran veli Jaakob kirjoitti:” Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”, te teette oikein. Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä, ja laki osoittaa teidät rikkojiksi.”

Kaikessa tässä erilaisuudessa ja moninaisuudessa me muodostamme yhteisen kristillisen seurakunnan, kunhan muistamme, ettemme julista toista evankeliumia, kuin sitä joka Kristus itse on meille apostoliensa kautta antanut.

  1. Kiitos rakentavasta kirjoituksesta.

    ”Yhteisessä kansankirkossa on tilaa erilaisille ja eri tavoin ajatteleville ihmisille”

    Näinhän asian pitäisi olla. Suomessa tätä ideaalitilannetta hankaloittaa esim. kirkon sisällä toimiva TK-liike, jonka jatkuvana pyrkimyksenä vaikuttaa olevan, toisin kuin nimi ilmoittaa ”Tulkaa kaikki”, osoittaa ovea osalle kirkon väkeä, eli nimeksi sopisi paremminkin ”Menkää osa ulos”.

    • Myös TK-liikkeessä toimii monenlaisia ihmisiä joista osan tunnen ihan henkilökohtaisesti. Rakentava dialogi on aivan mahdollista kun ollaan maltillisia ja pysytään asiassa.

    • Näin varmaan on, kuten kaikkien ihmistenkin kanssa. Usein esillä ovat ne suulaimmat ja siten ulkopuolella olevien käsitys koko joukosta saattaa muodostua vain näiden ”kellokkaiden” tyylin mukaiseksi.

Jukka Kivimäki
Jukka Kivimäki
Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.