Voiko pappi pelastua?

Seutu – Sanomat 03.02.2005
Voiko pappi pelastua?
Uskon, että suuri enemmistö kansastamme vastaa kysymykseeni myönteisesti. ”Totta kai, kyllähän nyt ainakin pappi pelastuu, jos kukaan” lienee useimpien vastaus. Tällainen päättely johtuu siitä että pappisvihkimyksessä kristitty vihitään pyhään virkaan ja juuri viran hoitajana pappi pelastuu. Johtopäätös on kuitenkin väärä. Jumala ei erottele ihmisiä kuin uskoviin ja ei uskoviin. Jos pappi kuolee epäuskossa, lopputulos on sama kuin muidenkin epäuskoisten eli iankaikkinen kadotus. Pappisvihkimyksessä vanha Aadam ei kuole eikä perisynnin turmiollinen vaikutus lakkaa. Murheellista on tänään se, että pappisvihkimyksestä on tullut surmanloukku.
Pappisvihkimyksessä kun toteutuu aivan konkreettisesti kuningas Saulin tuomio: ” Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut.” Ja myöhemmin sanotaan: ” Herran henki poistui Saulista, ja Herran lähettämä paha henki vaivasi häntä.” Täten, Pyhästä Hengestä osaton, kääntymätön pappi on suuri käyttövara sielunviholliselle. Ja sen kyllä uskovat huomaavat.
Pappisvalassaan, lupauksessaan vihittävä vakuuttaa pysyvänsä, vakuuttaa sitoutumistaan Jumalan sanan mukaiseen oppiin. Hän lupaa, ettei salaisesti suosi, eikä julkisesti edistä Jumalan sanan kanssa ristiriidassa olevaa oppia.
Mutta – mitä on tapahtunut ja tapahtuu? Vihkijänä toimivat piispat ovat luopioita ja synnyttävät luopioita. Luopiot ovat kristittyjä jotka ovat hylänneet Raamatun sanan, Jumalan sanana.
Paavali kertoo kuinka hänen työtoverinsa Deemas, maailmaan rakastuneena, oli hänestä ja samalla Jumalan sanasta luopunut. Deemaksen paluusta takaisin, Raamattu ei kerro mitään.
Luopioilla on surkea elämänmatkan päätös. Ilmestyskirja sanoo että ” pelkurit, luopiot, jne” joutuvat ” tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle”. Siis iankaikkiseen kadotukseen.
N. 1600 vuotta sitten Khrystomos on lausunut: ” Ihme on, jos pappi pelastuu” ? Olen uskomassa, että tänä päivänä tuo ihme on vielä suurempi. Varsinkin kun kirkon korkein opetusistuin viettelee kristittyjä luopion tielle. Tälle luopioitten tielle johdetaan nykyään koko kristikansaamme, sillä ”pappien testamentti on yhtä makkaraa, pysyy yhtenä makkarana ja siitä tulee yhtä makkaraa ” Lutheria lainatakseni. Järkyttävällä tavalla Jumala on, naispappeuden harhan lisääntyessä, levitessä kuin syöpä, paljastanut ettei enemmistöllä papeista, piispoista ole Jumalan sanaa eikä Pyhää Henkeä. He elävät epäuskossa.
Toki on aina suuri ihme kun kuka tahansa kristitty tulee uskoon ja pelastuu. Näin saarnamiehenkin kohdalla. Siksi on hyvä, luottavaisena ja uskolla yhtyä, Vapahtajamme sanoihin: ” Ihmisille, se (pelastus) on mahdotonta mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista”.
Herra, auta meitä , myös pappeja, piispoja taivaan tielle. Anna katumuksen ja parannuksen armo.
Jukka Teininen

    • ”Onko yksikään niistä, jotka osallistuvat näihin “uskonsotiin”, todellinen Jeesuksen seuraaja?” Onko kukaan niin ’todellinen Jeesuksen seuraaja’, että läpäisee sinun asettamasi seulan? Tuskin olet itsekään.

Kirjoittaja

Jukka Teininen
Jukka Teininen
Saarnaaja (eläk.) Hengellinen työ Forssan Ev.lut. Srk Kirkkokuoro 1966 - 1978 Lähetyssihteeri 1975-1998 Forssan ev.lut. Srk oto Lähetystyön kannatusrenkaan ja Forssan Kristillisen Työväenyhdistyksen perustamiset 1996 Kirkon saarnalupa 1978-1995 .Piispa Kortekankaan peruutus 02.08.1995 Seppo Suokunnaksen ”tarpeettomuuslausunnon”avulla.(haamukirjoittaja) SLEY:n saarnalupa 1987 Seppo Suokunnaksen tekemä ”hyllytyspäätös” 08.05.1996 Taloudellinen tappio kirjoista 2.500 mk SRK-mestarin sijainen 1.8.1978-31.03.1985 Forssa ev.lut. Suomen Kristillisen Työväen liitto  oto saarnaaja 1979- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys piirisihteeri 1990-eläkkeelle 1.2.1995 - Concordia r.y yhdyshenkilö 1995- Luther-säätiön perustamisasiakirja säädekirja 27.10.1999 Perustajajäsen. Luther säätiö , toimintavaltuutettu 2001-? Kirkkovaltuuston jäsen 1979-1982 Seurakuntaneuvoston jäsen 1983-1986 , 1995-1998