Voiko messussa ”mokata”?

Seurakuntaan oli tullut uusi pappi, nuori ja juuri valmistunut, joka oli johtamassa ensimmäistä jumalanpalvelustaan. Työparina ollut kokeneempi pappi esitteli hänet ja kertoi ennen messun alkua kirkkoon kokoontuneelle seurakunnalle, että tämä oli ensimmäinen nuoren pastorin toimittama messu, joten yrittäkää ymmärtää ja antaa anteeksi, jos tulee ’mokia’, sillä ”kaikkihan me olemme nuorena tehneet virheitä”.

Jäin ensin odottamaan sitä mokaa, turhaan, ja vähän myöhemmin tuli mieleen kysymys, miten ja kuka jumalanpalveluksessa voi mokata (=tehdä virhe).

Papilla on siihen eniten mahdollisuuksia, hänhän on melkein koko ajan äänessä ja vastuussa. Pahin lienee kaavasta poikkeaminen eli suorittaa jokin osa väärässä kohdassa tai jättää se peräti kokonaan pois. Joku vakikävijä sen ehkä rekisteröisi, muut eivät.

Pappi voi lukea lukukappaleen väärästä kohdasta Raamattua tai epäonnistua liturgisissa sävelmissä ahkerasta harjoittelusta huolimatta. Tätä tuskin kukaan penkissä hoksaa, vaikka toki pappien laulutaidosta tai puheen selkeydestä joskus keskustellaan.

Huono saarna ei välttämättä ole ’moka’, vaan se on papin oikeus. Kyse voi olla myös makuasiasta tai hengellisestä näkemyksestä.

Kanttori (=urkuri) voi soittaa väärin, mutta sitä ei kukaan muu huomaa, paitsi mahdollisesti penkissä istuva kollega, mikä tietysti tuntuisi nololta. Kanttori voi aloittaa liturgisen sävelmän väärään aikaan tai unohtaa antaa vuorotervehdykseen sävelen. Tiedättehän nuo tilanteet, joissa kanttori soittaa papin puheen päälle tai pappi katsoo merkitsevästi urkurin suuntaan odottaen säveltä.

Suntiokin voi mokata. Ovien avaaminen on jäänyt myöhäiseksi, kynttilät ovat sytyttämättä, jotain ehtoollisvälineitä puuttuu, virsi on virsitaululla väärin tai hän on jossain muualla kun häntä tarvittaisiin sakastissa tai hän on väärin pukeutunut (suntion mokista minulla on omakohtaista kokemusta, muut tämän kirjoituksen esimerkit ovat teoreettisia mahdollisuuksia).

Entä penkissä istuva kirkkoväki? Noloimmalta tuntuu, jos nousee seisomaan väärässä kohdassa tai unohtuu istumaan muiden noustessa. Penkissä voidaan myös tehdä vääriä asioita, kuten käsitellä kännykkää, supatella naapurin kanssa, kääntyillä penkissä tai kävellä käytävällä (tai ajatella omiaan). Rippikoululaisia saattaa pappi näistä alttarilta nuhdella ja kanssaistujat katsoa tuimasti.

Voisiko joku näistä virheistä pilata messun tai estää sen tarkoituksen toteutumisen? Ei. Uskon messun tarkoituksen toteutuvan ihmisten tekemisistä riippumatta.

Ainahan silti pyritään toteuttamaan messu mahdollisimman hyvin. Olemme siinä Herran suuna ja käsinä. Se tarkoittaa, että messun sanoma tavoittaa kirkkoväen ja siinä toteutuu yhteisöllisyys. Se on eri asia kuin virheettömyys.

Jumalanpalveluksessa Jumala palvelee niin meitä penkissä istujia kuin eri tehtävissä oleviakin ja messusta me lähdemme palvelemaan Häntä arjen tehtäviin.

Pappi sanoin tänä aamuna saarnassa, että ”messu on ihmistä varten, ei päinvastoin. Juhlamenot ovat voiman lähde arkeen, jossa me jaamme Jumalan rakkautta eteenpäin. Teot ovat juhlamenoja tärkeämpiä".

Voiko moka estää palvelulupauksen toteutumisen? Voiko siis Hänkin mokata?

  • tuo alussa mainitsemani messu sujui erinomaisesti, ei mokan mokaa ja kaikin puolin hyvä messu.

10 kommenttia

  • kimmo wallentin sanoo:

    Ilmeisesti voi:

    Nuori pappi oli hermostunut ennen ensimmäistä ehtoollistaan, Ennen ehtoollista, kokenut arkkipiispa kertoi niksin, miten voisi rentoutua.: ”Pistä pari tippaa vodkaa vesilasiin ja juo se. Näet sitten, miten parin lasillisen jälkeen olo on rentoutunut”.

    Sunnuntaina pappi teki kuten neuvottiin ja heti tunsi, miten rennoksi olo muuttui. Ehtoollinen sujui hienosti ja puhe oli erinomaisen sujuvaa. Nuori pappi oli oikein ylpeä lämpimästä,hartaasta ja välittömästä tunnelmasta, jonka hän oli kyennyt kirkkoväkeen puheellaan luomaan. Ehtoollisen jälkeisenä maanantaina pappi löysi huoneestaan kirjeen:

    Hyvä pastori Jussilainen !

    Seuraavan kerran pistäkää pari tippaa vodkaa vesilasiin – ei pari tippaa vettä vodkalasilliseen. Älkää myöskään laittako paria vodkalasillista ehtoollisviinin sekaan.

    Kerron teille muutamista huomioista, jotta samat erheet eivät toistuisi ensi sunnuntaina:

    – Vodkan lisäksi sitruunaviipaleet, jääpalat, aurinkovarjot ja pillit ovat ehtoollisviinimaljaan kuulumattomia asioita.

    – Se pieni koppi siinä alttarin vieressä ei ole vessa.

    – Pidämme liperejä kaulan, emme otsan ympärillä, vaikka Jeesus joskus otsapantaa käyttikin. Ei ole myöskään tapana taitella lipereistä hassuja jäniksen korvia.

    – Yrittäkää välttää Pyhän Marian patsaaseen nojaamista ja etenkin Hänen halaamistaan ja rintojen kourailua.

    – Vaikka alttarin viereisillä enkelipatsailla onkin siivet, ei ole soveliasta yrittää ratsastaa heillä taivaaseen Jeesusta ”moikkaamaan”, etenkään tuohuksella piiskaa takapuolelle antaen. Edellä mainitun epäonnistuminen ei myöskään anna aihetta repiä kattokruunua alas ja vaatia ”Jeesus the man”:iä tulemaan alas kansansa keskuuteen.

    – Käskyjä on 10, ei 12. Suosituksia, kehotuksia tai uhkauksia ei ole ainoatakaan.

    – Apostoleja oli sen sijaan 12, eikä seitsemän. He olivat, aivan oikein kalastajia, mutta Lähi-idästä ei tiettävästi löydy valaita. Kukaan opetuslapsista ei ollut kääpiö.

    – Me emme viittaa Herraamme Jeesus Kristukseen ja opetuslapsiin ”JC’nd the boys” tai ”Jesse ja likainen tusina”.

    – Daavid löi Goljatin maahan kivellä ja heittovälineellä, ei ”näyttänyt mistä kana kusee” tai ”laittanut läskiä tummumaan”.

    – Emme viittaa Juudakseen ”vi**n kyylänä”. Raamattu ei vastaa kysymykseen, jättikö Juudas arvonlisä- ja tuloveron maksamatta Jeesuksen kavaltamisesta saamastaan hopeasta.

    – Bin Ladenilla ei ollut mitään tekemistä Jeesuksen kuoleman kanssa.

    – Vanhempi rouvashenkilö, jota yrititte ihmeparantaa, kyllä kaatui, mutta ei parantunut. Hänen lonkkansa murtui.

    – Öylätit tulee jakaa ehtoolliseen osallistuville, ne eivät ole alkupaloja ehtoollisviinin kanssa.

    – Urkuja soittavaa henkilöä kutsutaan kanttoriksi, ei ”pillipiipariksi”.

    – Kanttorin mäyräkoira jonka yrititte uhrata, selvisi, mutta kolmijalkaisena silmäpuolena ja ilman häntää. Alttari joudutaan pesemään.

    – Synnintekijät menevät Helvettiin, eivät ”hevonkuuseen”. Kolehdin antamatta jättäminen ei riitä tekemään seurakunnan jäsenestä synnintekijää.

    – Kirkko ei ota vastaan luottokortteja, joten palauttakaa kaupunginjohtajalle hänen Visansa.

    – Isä Meidän tulee lukea kädet ristissä, ei tekemällä ”aaltoja”.

    – MUUTA HUOMIOITAVAA: Se tyyppi, joka istui siinä alttarin nurkalla, johon te viittasitte sanoilla ”hinttari”, ”tuhkamuna” ja ”hameasuinen transvestiitti”, olin minä. Toivottavasti nämä erheet tulevat korjatuksi ensi sunnuntaihin mennessä.

    Kunnioittavasti Teidän, Arkkipiispa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Paavo Eero sanoo:

      Arvoisa blogisti, blogi hyvä, mutta kuitenkin väitän. Virheet voi puheosioissa korjata, heti perään sivulauseessa. Taas musiikissa, jossa taaksepäin ei ilman katastrofia voi ottaa, eikä vilkuilla, on kompuroinninkin jälkeen kyettävä jatkamaan uskossa – jo seuraavassa säerajassa voin vielä menoa parantaan, mennyttä en korjata.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Kimmon kommentti oli todella hyvä:-) Saattaisi todellakin olla hyvä, että papit joisivat ylimääräiseksi arvioitavan ehtoollisviinin ennen ehtoollista, ei sen jälkeen kuten nyt on tapana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      Hämärästi muistan joskus lukeneeni tämän vai keksitkö itse?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juhani, Se on jo vanha klassikko, josta on useita versioita.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Paavo Eero sanoo:

    On niitä lahjoja joillakin papiksi, kait sitten syntymästä asti. Tänään kirkossa toimitti messun Riittaleena Tuomi, Pellossa reilun vuoden toiminut seurakuntapastori, jonka pappisura on vielä varsin lyhyt. Riittaleena Tuomi on työskennellyt aiemmin mm. lapsityönohjaajana, päivähoitomentorina sekä yrittäjänä. Papiksi hänet on vihitty Espoon hiippakunnassa vuonna 2012. Hän vain on niin hyvä sananselittäjä, luonteva oteissaan, ei silti itsevarman oloinen. Onko taas niin, että muunkin työelämän kokemus tuo sitä oikeaa näköalaa ja tapaa toimia seurakuntalaisten palvelutehtävässä. Eli, välttämättä ei tarvita pitkää työkoulutusta, on vain lahjaa, vaikkapa sitä armon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Koska Jumala itse on läsnä messussa, niin messun toimittaminen ei ole suoritus. Niinpä jokainen messu on taivaan ja maan kohtaaminen, Jumalan läsnäolo kansansa kanssa.

    Toisaalta on itsestään selvää että selkeä ja luonteva toimittaminen luo läsnäolijoille sosiaalisesti ja psykologisesti miellyttävämmän kokemuksen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuskin tavallinen seurakuntalainen pieniä mokia edes huomaa. Harva tuntee liturgian niin tarkasti. Tärkeä hetki on siinä, jos tulee virhe, että pääsee siitä ilmeettömästi yli ja jatkaa normaalisti. Tärkeimmät kohdathan kai voi lukea kirjasta suoraan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Raimo Turunen sanoo:

    Mokan teki se kokeneempi pappi. Messussa on pappien keskuudessa aivan liikaa korostunut virheetön suoritus. Siksi kai ne usein tuntuvatkin niin kovin etäisiltä ja vierailta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Leena Kotila sanoo:

    Saako körttiläisen perinteen mukaan veisata päälle jos menee saarna ihan lekkeriksi ja leikkimiseksi? Taitais se seurakuntalainen saada nopean lähdön. Eikä olisi niin tervetullut toisenkin kerran. On kerran tehnyt mieleni mutta lähdin itse pois. Papille voi myös kirjottaa: Käpertykää keskenänne sinne Isin kainalokuopppaan sopertamaan sitä ja sopertamaan tätä mutta puhukaa asiallisesti seurakunnan edessä kun teillä ei ole puhevikaa. Tiedän.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Markku Jalava

    Olen kirkosta, historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta (muun muassa) kiinnostunut toimittaja-viestintäpäällikkö. Virasta irti, mutta luottamustehtävissä jatkan innolla, ja kirjoittamista. Olen kirkkovaltuutettu Nurmijärven seurakunnassa ja kirkolliskokouksen jäsen. Kokemusta on suntionkin tehtävästä.