Naispappeuden vastustajilla on omasta mielestään kaksi vahvaa argumenttia.

1)Jeesuksen kaikki aposteleiksi kutsutut olivat miehiä.

2)Vähemmän julkisesti lausuttu käsitys, joka elää ennen kaikkea katolisessa kirkossa ja on olennainen osa kirkollisen viran itsekäsitystä on:

Pappi on  Kristuksen sijainen ja siksi nainen ei voi olla pappi.

Ne, jotka ovat kirkollisen keskustelun kyllästämiä ,eivät varmaankaan enään ymmärrä miten kestämättömiä nuo molemmat argumentit ovat logiikaltaan.

Raamatun selektiivinen ja kirjaimeen pitäytyvä lukeminen on samalla lailla sokaissut heidät, jotka katsovat homoseksuaalisuuden olevan raskauttava este olla täysipainoinen ihminen ihmisoikeuksineen, puhumattakaan että he voisivat olla virassa jossa ollaan Kristuksen sijaisia.Mielenkiintoista on , että katolinen kirkko on valmis vihkimään papiksi mieleltään homoseksuaalisia miehiä,niinkuin he kautta vuosisatojen ovat tehneetkin, jos he sitoutuvat celibaattiin.

Voimme tieteysti jälleen kerran käydä läpi vastaargumentit ensinmäiselle pykälälle, mutta ne tuskin vaikuttavat naispappeutta vastustaviin tosiuskovaisiin.

Mutta  miten on ? Onko pappi ja kaikki muutkin uskovaiset Kristuksen sijaisia? On ilman muuta, jos Pyhiin kirjoituksiin on uskomista. Varsinkin Paavali moneen otteeseen julistaa meidän ja Kristuksen olemuksen yhteyttä ja hänen lähettiläänään maailmassa olemista.Sen lisäksi hän katsoo, että tuossa yhteydessä eivåt mitkään maalliset erillaisuudet merkitse mitään.

Hän on kuitenkin  samalla ristiriitanen  sitä itse huomaamatta.  Puhuessaan seurakunnan palvelijoista jotka hänen mukaansa tulee olla yhden vaimon miehiä.Eli Paavali nostaa miehet erityisasemaan aikaisemmasta kannastaan välittämättä.

Paavalin asenne oli rationaalinen.Seurakunnassa tuli olla järjestys eikä mielivalta.Tänään tiedämme kokemuksemme kautta, jota Paavalilla ei ollut, paremmin . Naiset ovat vähintään yhtä päteviä järjestyksen pitäjiä kun miehetkin.Organisatoorinen kyky ei ole sidottu seksuaaliseen sunntaukseen tai sukupuoleen.

Haluaisin todellakin saada joltakin katoliselta tai miksei protestanttiselta teologilta selityksen siihen miten Kristuksen sijaisena oleminen  liittyy sukupuoleen. Eihän sijainen ole yhtä  alkuperäisen kanssa , eikä sijaiselta vaadita samankaltaisuutta,ei ainakaan sukupuolensa suhteen, mutta on  hyvä, jos sijaisen mielenlaatu heijastaa sitä kenen sijaisena ollaan.

Eli, kertokaapa rakaat kardinaalit ja profesorit minulle se ,että millä perusteella väitätte ,että naisten ja/tai homoseksuaalisten mielenlaatu ei voisi heijastaa Kristuksen mielenlaatua? Millä lailla heidän sukupuolensa tai sukupuolinen suuntauksensa on esteenä Kristuksen sijaisena olemiseen?