Vapahtajamme on vapauttajamme

Kuva Itsenäisyyspäivän juhlasta 6.12.2006 kotonamme Yaoundéssa Kamerunissa

Vapahtaja on vapauttajamme

Itsenäisyyspäivä
Evankeliumi: Joh. 8:31-36
Suomi viettää 100 -vuotisjuhliaan. Maamme on itsenäinen. Olemme vapaa maa muiden kansakuntien joukossa. Iloitsemme kotomaastamme ja kaikesta siitä hyvästä mitä täällä olemme saaneet osaksemme.
Olen asunut Afrikassa, Kamerunissa, keskellä suurta maanosaa. Vieraalla maalla ollessaan oman taustansa tiedostaminen nousee esille. Terve käsitys omista juuristaan auttaa sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Tietää mistä on tullut ja mitkä ovat omat taustaoletukset. Sen jälkeen on helpompaa antaa arvostus ja tunnustus myös asemamaan kansalle ja kulttuurille. Kun oma tausta on vakaa on voi myös avoimemmin kohdata uuden maan uudet haasteet. Silloin muutos ei tuo katkosta menneeseen vaan uuden maan uudet tavat ja tottumukset kasvavat kuin uusina vuosirenkaina edellisten vuosien elämänkokemusten jatkoksi.
Vietimme itsenäisyyspäivää yleensä meidän kotonamme. Paikallinen kunniakonsulimme tuli juhliin mukaan sekä pääkaupunkialueella asuvat suomalaiset, mikäli heitä maassa oli. Kunniakonsulin tuliaisina oli yleensä suklaakakku. Lauloimme maamme laulun ja puhelimme Suomen oloista. Tapoihini kuului myös pienen puheen pito kokoontuneelle väelle.
Tulimme Suomeen 2007 ja sen jälkeen itsenäisyyspäivän ohjelmaan on kuulunut osallistuminen paikalliseen messuun, kunnianosoitukseen sankarihaudoilla sekä Someron kaupungin ja seurakunnan yhteisesti järjestämään itsenäisyyspäivän juhlaan.
Viime vuosina olen ollut myös Sotainvalidien veljesliiton Etelä-Hämeen piirissä veljespappi. Itsenäisyyspäivän ohjelmaan on kuulunut osallistuminen Lamminniemen hyvinvointikeskuksen itsenäisyyspäivän juhlaan. Se pidetään iltapäivällä. Lamminniemi on viimeisin sotainvalidien hoitoon valmistunut veljeskoti. Nykyisin se on jo siirtynyt Someron kaupungin omistukseen, mutta toiminta kunniakansalaistemme hoitamiseen jatkuu niin pitkään kuin yksikin heistä vielä elää keskellämme.

Itsenäisyyspäivän evankeliumi kertoo vapaudesta. Siinä kerrotaan mikä on todellisen vapauden suuri perusta. Jeesus on vapautumme antaja. Hän on Vapahtaja. Hänen sanansa on vapauttavaa evankeliumia. Paavali sanoo: ”Vapauteen Kristus vapautti meidät.” Gal.5:1.
Synnin tähden meitä ihmisiä vaivaavat monenlaiset ongelmat, vääryydet ja vapauttamme rajoittavat kahleet. Kantamalla syntimme Golgatan ristille, kärsimisensä ja kuolemansa kautta, Jeesus lahjoitti meille syntien anteeksisaamisen aina rauhaan ja vapauteen saakka.
Uskon kautta saamme elää hyvässä turvassa Jumalan lapsina. Pyhän kasteen takia emme ole saatanan vallassa eläviä orjuuden lapsia, vaan Vapauttajamme tähden olemme Jumalan antaman vapauden lapsia. Kaste on vapauttanut meidät synnin, kuoleman ja saatanan vallasta ja antanut meille osallisuuden taivaan perinnöstä ja antaa meille joka päivä armahdusta, uskoa ja toivoa sekä rohkeutta elää vapaina Jumalan lapsina sitä elämää, jonka hän on meille lahjoittanut.
Hyvää ja Jumalan siunaamaa itsenäisyyspäivää lukijoillemme!
Jumala isänmaatamme siunatkoon ja varjelkoon!

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Ari

      Kiitos kommentistasi! Nostit esille meidän toivomme taivaallisesta isänmaasta. Taivas on määränpäämme. Vielä emme kuitenkaan ole sinne päässeet vaan olemme matkalla sinne. Niinpä me elämme uskossa tässä ajassa ja tässä maailmassa, mutta kerran usko muuttuu näkemiseksi ja silloin muutamme taivaan iloon, tulevaisen maailman elämään.

  1. Tänä vuonna Someron juhlassa seurakuntakeskuksessa juhlapuheen piti eläkkeellä oleva arkkipiispa Jukka Paarma.

    Paikallisia voimia juhlassa olivat kirkkoherra Jaakko Knuutilan tuoma seurakunnan tervehdys ja kaupunginjohtaja Sami Suikkasen tuoma kaupungin tervehdys sekä runsaassa kulttuuritarjonnassa esiintyivät: Kirkonmäen koulun kuoro laulu, Olla-Riitta Aarikka runo, Jenni Seppälä harmonikka, Oona Lehtinen, Jade Lehtonen ja Siiri Salo laulu, Monokkaat tanssi, Metka kööri laulu.

    Juhlan päätöksenä lauloimme luonnollisesti kanttorimme Olli Salomäenpään säestämänä Maamme laulun.

Kirjoittaja

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25