Valtiouskonto vie rohkeuden

Kirkon yhteistyö armeijan, poliisin tai koulun kanssa on ollut varmasti vilpitöntä. Sen mukana kirkko on kuitenkin tullut yhdeksi valtioinstituutioksi muiden joukossa.

Vaikka kirkon suhde viranomaisiin ei tietenkään ole näin yksinkertainen, ei leima ”valtiokirkko” poistu muuten kuin sopimalla suhteisiin uudet periaatteet.

Kirkon ja valtion erottaminen toisistaan ei merkitse kristinuskon marginalisoitumista yhteiskunnassa. Luterilais- tai helluntailaistaustaiset valtion virkamiehet lobbaavat tulevaisuudessa omiensa asioita samalla tavalla kuin nytkin.

Reilu pluralismi edellyttää, että isoista asioista uskalletaan väitellä eri aatteiden pohjalta. Nyt tämä ei toimi: eettinen, juridinen ja poliittinen argumentaatio sotkeutuvat Suomessa liian nopeasti epämääräiseen ilmaisuun yhteisvastuusta.

Juuri nyt Suomen politiikassa on vallalla aatteelliset tuulet, joissa kristilliset ”perusarvot” voivat olla mitä tahansa. Omatunto ohjaa kaikkia poliitikkoja, mutta missä on kirkon rohkeus kertoa, että kristityn omatunto mittaa paikallista ja globaalia aina samalla vaa’alla?

Kirkon ja valtion eron isoin kysymys on omaisuuden jakaminen. Hautausmaat ja kirkot on Suomeen rakennettu julkisilla varoilla. Hautausmaat kuuluvat yhteiskunnalle. Kirkkorakennuksista ainakin yli sata vuotta vanhat ovat myös valtiollisia kulttuurimonumentteja.

Kirkko hyötyy aina isoista muutoksista ja vain mukavuusalueelta poistuminen kirkastaa mission. Kirkon puolelta isoja muutoksia veronkantoon haluavia ei pidä leimata uskontovastaisiksi. Kirkon jäsenyys alkaa kasteesta, ei rekisterimerkinnästä tai verojen maksamisesta.

  1. Muutama näkökohta

    1)

    Kirkko on niin suuri yhteisö, että sen ja valtion suhteet on viisainta hoitaa lainsäädännön tasolla. Mikäli näin ei tehdä niin hiertymiä esiintyisi paljon enemmän kuin nykyisin.

    2)

    Kirkollisvero on edullisin tapa toimittaa tasapuolinen jäsenmaksujen kerääminen. Tasapuolisuutta on se että varakkaammat maksavat enemmän eli maksu on suhteessa tuloihin ja varoihin.

    Olisi erittäin suurta resurssien haaskausta tehdä samantapainen työ kahteen kertaan.

    3)

    Hautausmaiden luovuttaminen kunnalliselle puolelle voisi joillakin paikkakunnilla tuoda ongelmia kristillisten symbolien käytölle hautausmailla.

    Toki nykyisellään voidaan todeta että juuri kukaan ei halua omaisiaan haudata siellä täällä perustetuille ”uskonnottomien” haudoille. Ne on kalliisti perustettu ja vain jokunen on niihin haudattu. Hyötysuhde rahan ja käytön välillä on onneton.

    • Matiakselle,

      1) Ortodoksikirkolla on n.60 000 jäsentä ja sillä on ”valtionkirkon” asema. Kun Suomessa asuvien islaminuskoisten määrä ylittää tuon, niin ehdotatko että valtio tarjoaa muslimiseurakunnille samoja etuja ja oikeuksia?

      2) Erityisen edullinen tapa se on ortodoksikirkolle, joka ei maksa verottajalle tästä palvelusta senttiäkään. Kannatat ilmeisesti progressiivisen verotuksen poistamista myös valtionverosta, koska koet jo tasaveron tasapuoliseksi?

      Ilmeisesti kannatat myös uskontoveron keräämistä islaminuskoisilta ja helluntalaisilta, kunhan heitä on vain tarpeeksi?

      3) Monissa ns. kristillisissä maissa (esim. Englanti) hautausmaat ovat kuntien vastuulla, eikä siinä ole ollut mitään ongelmaa.

  2. Ortodoksisen kirkon valtiokirkkoasema on suomalaisessa yhteisössä aivan paikallaan.

    Helluntailaiset yms pikkuryhmät ovat jossain vaiheessa keskusteleet mahdollisuudesta saada jäsenmaksunsa veronkannon yhteydessä. Toistaiseksi se ei ainakaan ole osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi heidän tapauksessaan.

    Kannanottoni viittaamaasi ”tasaverotukseen” ei kohdistunut progressiivisen verotuksen suuntaan vaan sellaiseen vaihtoehtoon missä kirkon jäsenmaksut kerättäisiin jollain muulla muotoa. Huomattakoon että myös kunnallisverotus toimii tasaverotuksena. Sama veroäyri jokaiselle tuloista riippumatta sen jälkeen kun kaikki vähennykset on ensiksi huomioitu.

    • Miksi pitäisi kuulua kirkkoon ja maksaa jäsenmaksua, jos haluaa uskoa???
      Eikö ihan itsekseen ja ilmaiseksi voi muka olla uskonnollinen? Kuuluuko se paljon mainostettu pelastus –mitä sitten lieneekin – vain kirkon maksaville jäsenille?

Jyrki Härkönen
Jyrki Härkönen
Olen ortodoksisen kirkon ylidiakoni, slavisti ja kulttuurimatkaopas.