Valtionkirkko

Evankelis-luterilaisella ja Ortodoksisella kirkolla on Suomessa erityisasema, joka poikkeaa muista yhteisöistä. Nämä kirkot itse kiistävät asemansa olevan valtionkirkko.

Arkkipiispat armeijaan?

Aloitan poikkeuksellisella esimerkillä: piispoja ja kirkkoherroja ei kutsuta asepalvelukseen sotatilanteessa.

Näin määrää Asetus vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa (22.11.1968/635) pykälässä 2: "Sodan aikana jätetään toistaiseksi kutsumatta palvelukseen: - - kirkkohallituksen puheenjohtaja, kirkkoneuvos, tuomiokapitulin jäsen, evenkelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan arkkipiispa, piispa ja seurakunnan kirkkoherra - -"

Samalla vapautettujen listalla ovat esimerkiksi kansanedustajat ja kunnanjohtajat. Mistä pääsenkin pääteemaani:

Kolmiyhteys: Valtio, kunta, seurakunta

Suomen julkisen vallan rakenne voidaan eräin poikkeuksin jakaa kolmeen lokeroon. On valtio ja sen laitokset, KELA, Puolustusvoimat ja niin edelleen. On kunnat ja niiden ylläpitämät koulut ja kirjastot ja muut. Ja kolmantena ovat evankelis-luterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat.

Valtionkirkon pappi on virkamies, jonka toiminnasta esimerkiksi voi kannella Eduskunnan oikeusasiamiehelle samoin kuin kunnanjohtajan, yleisen syyttäjän tai vastaavan virkamiehen toiminnasta.

Valtionkirkkojen toiminnan ylin säädöstaso, kirkkolaki ja vastaava laki ortodoksisesta kirkosta, ovat muutettavissa vain Eduskunnan suostumuksella.

Lähes kaikki lainsäädäntö, joka määrittelee julkisen vallan asemaa, ottaa erikseen huomioon kaksi uskontokuntaa. Virallinen lakitermistö ei toisaalta tunne sanaa 'valtionkirkko'. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta hautaustoimilain yhteydessä pohti voidaanko yksi uskontokunta velvoittaa ylläpitämään hautausmaita: "- - onko perustuslain kannalta hyväksyttävää, että ne velvoitetaan ylläpitämään hautausmaita myös muille kuin kirkon jäsenille - - Kirkon julkisoikeudellinen luonne merkitsee sitä, että omaisuudensuoja perusoikeutena ei ole tällaisessa yhteydessä merkityksellinen seikka."

Mielestäni on perusteltua kutsua tällaista "julkisoikeudellista luonnetta" nimellä valtionkirkko. Koska joku jo aikoo kommentoida vuoden 1869 lainmuutoksesta, vastaan jo nyt: tätä ennen ei voinut puhua edes valtionkirkosta, vaan hengellinen toiminta oli yksi julkisen vallan sektori, jota ei ollut vielä edes eriytetty omaksi virastokseen.

Mutta ehkä katson asiaa väärin järjestelmän sisältä?

Ulkopuolisen näkökulma

"There are two state churches: the ELC and the Orthodox Church."

Näin kertoo USA:n ulkoministeriön raportti Suomesta vuodelta 2011. Tähän tuskin on paljon lisättävää.

21 kommenttia

  • Henrik Sawela sanoo:

    Juha K: “Vapaudella voidaan tarkoittaa monia asioita. Jori voi varmaan kertoa, mitä on vapaa-ajattelijoiden vapaus.”

    Olemme vapaita auktoriteeteista ja dogmeista.

    Ilmoita asiaton kommentti