Turun tuomiokirkosta City Market Cathedral

Janne Saarikivi kirjoittaa hyviä kolumneja Ylen sivuille. Viimeksi hän pohdiskeli keinotekoisuutta, joka sisältyy Turun kaupungin keskustan nimenmuutokseen. Se on nyt Turku Center. Nimenmuutoksen edellyttämän brain stormin toteuttajaksi oli maksettu mainostoimisto.

Minustakaan tällaiset innovaatiot eivät ole erityisen hyvää mainosta mainostoimistoille. Mutta erityisen huonoa mainosta ne ovat päättäjille, jotka niistä maksavat. Ei tyhmä ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa, voisi todeta.

Äskettäin tällä palstalla keskusteltiin siitä, mitä olisi, jos kirkko olisi yritys.

Kirkon brändi on alunperin risti, jonka merkitys liittyi ensisijaisesti häpeään. Brändihän on alkujansa nimitys polttomerkille. Sellaisen kristilliset kirkot ovat säilyttäneet kohtuullisen hyvin ja ehkä myös voimistuvasti niiden aseman tullessa kyseenalaistetuksi.

Mutta brändäämistä on koetettu tehdä muillakin tavoin. Joitakin vuosia sitten seurakuntavaaleja brändättiin iskulauseella, jonka mukaisesti ne mahdollistavat hyvän tekemisen. Tämä oli erityisesti luterilaisessa viitekehyksessä hieman oudon kuuloista, koska tämän kirkon opetuksen mukaanhan on keskeistä uskoa, että hyvän tekeminen ei tee onnelliseksi asian ikuisessa pätevyydessä.

Ulkoistettu brändäys tuottaa helposti vaikutelman siitä, että toimija on jotenkin hukassa. ”Konsultin tulo on firman kuolema”, todetaan joskus. Kun kaikki on menetetty, tukeudutaan ”osaamiseen”, jonka arvo on ainakin rahassa mitaten verraten korkea.

Mutta mitä Turku edellä, sitäkö kirkko perässä? Ellei nyt aivan niin, kuten Pentti Saarikoski letkautti: Kristinusko tuli Suomeen Turun kautta ja sitä kautta se myös lähtee Suomesta.

Kirkollisessa keskustelussa on vatvottu vuosikausia ongelmaa, joka seuraa nimikkeistä kuten esimerkiksi ”kirkkoherra” ja ”tuomiokirkko”. Kaikenlaista komiteaa on kokoontunut ja monenlaisia turpakäräjiä järjestetty niiden aiheuttaman murheen ja kärsimyksen ongelman ratkaisemiseksi.

Jos yhä vähempi suomalaisista tietää, miksi joulua tai pääsiäistä vietetään, niin yhä useampi lienee ollut sen valistustoiminnan piirissä, jonka mukaan tuomiokirkko on käännösvirhe latinankielisestä taloa ja kotia tarkoittavasta sanasta domus.

Voisi ajatella, että center on vain ensimmäinen askel tiellä kohti valoa.

Sana turku tulee muinaisvenäjän sanasta turgu, joka tarkoittaa toria. Olisi tietysti törkeän siistiä, jos joku brain storm saavuttaisi sellaisen flown, että nykyisin vastaava sana on market. Turun kaupungin nimi voitaisiin siis muuttaa muotoon Market. Lisäksi niistä maista, joissa on oikeasti kaupunkeja, saapuville turisteille on paikallaan kertoa, että kyseessä todellakin on kaupunki.  Näin koko uusittu nimi voisi olla City Market.

Turistivirrat olisi varmasti helpompi wellkamittaa City Marketissa kuin Turussa.

Mutta näiltä pohjilta sitten itse super ja loikka kirkolle, joka olisi kuin yritys: Kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko ei sijaitsisi enää Turussa vaan City Marketissa ja sen nimi voitaisiin muuttaa muotoon City Market Cathedral.

Lyötäisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vaivaannuttava nimi muutettaisiin vetäväksi ja lisäksi se ilmaisisi yleisen eetoksen ydinuskon osaamisalueita. Eikö olisi ihanaa, että tuomio ja yön uhka olisi sanoitettu pois.

No niin, en usko, että yrityselämä on aivan näin nollaa vaan päinvastoin uskon sen olevan vakavaa ja vastuullista toimintaa. Lisäksi markkinoinnin alueella esiintyy esimerkiksi mainostaidetta (kuten vaikkapa Herbie Kastemaan suuremmoiset työt), joka on iskevää ja tyylikästä.  Alasta riippumatta helppoheikkejä on joka tapauksessa tukuttain. Turku on hieno kaupunki, siellä on mukavia ja fiksuja ihmisiä ja riittää iloon, kun vaeltaa hieman centeristä syrjään eli Tuomiokirkon ja yliopiston tantereilla Aurajoen siimeksessä kohtaakseen näkymän kuin Heidelbergissä.

Mikäli tahdot lukea tästä blogista loputkin, ohessa tilinumeroni.

10 kommenttia

  • kimmo wallentin sanoo:

    Ihan kiva, mutta Citymarket taitaa olla jo Keskon brändi. Tosin yhteenkirjoitettuna.

    Entinen mainosmies diggaa toki Herbie Kastemaata – for ever.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä Turun marketaukionkin kopit tunnetulla torilla olisi hyvä paikka käydä syömässä ja sen jälkeen lähteä katsomaan ekumenian vinkutuksia Roomaan päin, ja ihan seurakunnan tiloihin. . Näin voitaisiin kirkon omissa tiloissa viettää harrasta asiaa katsomatta liikaa Roomaan päin.

      Itse en huomaa ensimmäistäkään syytä Rooman vierailuille. Ne kadottavat oman kirkollisuutemme jos siis asiaan uskovat omat Piispammekaan vaan asian seurauksia jäsenet kirkossamme saavat vain ihmetellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Mainostoimistoja on turha syyttää. Ne eivät toimi vastoin tilaajan toivetta. Jos rakennus on ruma, ei syy ole maalausfirman, vaan omistajan, joka on tilannut rumat värit. Brändäys on pelkkää tekniikkaa, jolla toteutetaan tilaajan eli maksajan näkemykset ja tahto.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Petri Järveläinen sanoo:

    Teemu asia on vähän samansuuntainen kuin rakennuttaessa talo. Rakennuttaja vastaa kaikesta. Yleensä hän ei tiedä rakentamisesta mitään ja kuuntelee hartaasti, mitä asiasta tietävät sanovat. Tämän jälkeen kaikki menee pieleen ja rakennuttaja maksaa viulut. Tietenkään ei pidä mainostoimistoja syyttää. Mutta kun vastuullinen tilaaja on tahdoton ja näkemyksetön, niin toki tuloksena on jotakin kummallista. Yhtä S-kaupan mainosta esimerkiksi valtaosa koulujen mainoksista. Rakennuttaminen ja mainostaminen ovat sukulaisilmiöitä ja niissä saa sitä mitä tilaa. Jos ei osaa tilata muuta kuin mitä tarjotaan, saa sen, mutta se voi olla viimekädessä varsin vierasta sille, mitä huomaa tahtoneensa. Ei turhaan korosteta, että mainostaminen on johtamisen osa. Sieltä käsin tulisi sanoa, mitä tarvitsee, mutta valitettavasti aina ei ole omista tarpeista käsitystä ja tuloksena on sitten aika halpaa makkaraa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      ”Mutta kun vastuullinen tilaaja on tahdoton ja näkemyksetön, niin toki tuloksena on jotakin kummallista.”

      Tämä pätee myös kirkon rakennusprojektien suhteen, joita arkkitehdit tekevät oman työnsä muistomerkeiksi. Ja joista on iloa lähinnä vain turisteille, jotka käyvät näitä luomuksia ihmettelemässä.

      Eihän se ole arkkitehti eikä mikään, joka ei ole vähintään yhtä kirkkorakennusta suunnitellut. Vahinko vain, että nämä miljoonilla rakennetut piruntorjuntabunkkerit tapaavat olla niin erikoisia kokeellisine rakenneratkaisuineen, että ovat home- ja sisäilmaongelmineen korjauskypsiä jo muutaman vuoden ikäisinä.

      No, onnekksi kirkolla on varallisuutta parantaa maailmaa rakentamalla jumalalleen eriskummallisia palvontapaikkkoja – ja remontoida niitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pirjo Pyhäjärvi sanoo:

    Saarikiven kolumni on hyvä, ja englannin kielen ylivalta ärsyttää minuakin. Kyllä!

    Toisaalta, jos tässä nyt irvaillaan markkinointihenkilöiden suuntaan, pitäisikö ottaa esiin myös teologihenkilöiden rakkaus latinan kieleen, jota kirkollisessa keskustelussa runsaasti käytetään?

    Vokaatio, installaatio, preferaatio. Credo ja gloria. Ora et labora, Sicilia est insula – vai miten se menikään?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Petri Järveläinen sanoo:

    Pirjo, tuossa on yhtäältä kysymys laiskuudesta ja toisaalta vallankäytöstäkin. Tosiasiassa teologit eivät yleisesti taida latinaa erityisen hyvin. Mutta onhan se mukava pönkittää asemaansa käyttämällä kirkkoslangia, joka saa kuulijan pyörryksiin. Käsitettävän kielen käyttäminen eri yhteyksissä on tärkeä asia, ja eikös se ole muun muassa hyvän hallinnon lakisääteinen ominaisuus. Eri ammattialoilla tietysti esiintyy samanlaista ongelmaa, esimerkiksi lääkäreiden keskuudessa. Ongelma on kasvanut myös suomenkielessä. Eri virastot tuottavat työkseen aika orwellilaista sanastoa niiden piirissä oleville työpaikoille. Kerran vuodessa täytyy nykyisin esimerkiksi oppilaitoksessa tarkistaa, mitä sanaa koulun toiminnasta nyt on määrätty käytettäväksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pirjo Pyhäjärvi sanoo:

      Petri, olet oikeassa. Meillä kaikilla on oma ammattisanasto emmekä aina huomaa, että se voi muille olla vaikeasti ymmärrettävää. Lisäksi asiat joskus ovat niin monimutkaisia, ettei niitä saa helposti ymmärrettäviksi hyvälläkään kielellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Hentilä sanoo:

    Janne Saarikivi ei vain kirjoita osuvia kolumneja Ylen sivuille, vaan hän toimii Ylen Ykkösen kolumnistina.

    Kyseinen ohjelma on yksi parhaista Ylen radio-ohjelmista. Tulee aamuisin maanantaista perjantaihin klo 7.30-9.00. Suosittelen! – On kunneltavissa myös Areenasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    Minusta on hupsua ajatella, että kaupungin keskustan tai tuomiokirkon nimi olisi vain tietynkielinen. Turku on latinaksi Aboa ja ruotsiksi Åbo eikä sen luulisi haittaavan ketään, että se on kiinaksi kai 圖爾庫 .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit