Turun piispan lukkiutumattomat jarrut

Mikä on kirkollisen vankkurivaunun tärkein tekninen ominaisuus?

Palaan vielä toisen kerran Jacob Tengströmiin. Toivottavasti ainakin joku on edellisen blogimerkintäni jälkeen hankkinut joko kaupasta tai kirjastosta Gustav Björkstrandin kirjoittaman elämäkerran. Se on niin mielenkiintoinen teos, että se pitäisi suomentaa.

Ehkä sama säätiö, joka kustansi elämäkerran, voisi rahoittaa sen suomennoksenkin. Minä mielelläni suomentaisin, jos niin vain suinkin pääsisin säätiön aarrearkulle. Mutta ehei. Rahat kannattaa käyttää pikemminkin oikeiden ammattitaitoisten suomentajien tyrnäviin palkkioihin, koska hyvien suomentajien työtä ei koskaan arvosteta riittävästi. Tyydyn siis lukijan osaan.

Lukijana vaan ei oikein tienaa. Tupla tai kuitti – televisiovisailuakaan ei enää ole. Olisihan se messevää kilpailla televisiossa vaikka aiheesta Jacob Tengström kirkollisten komiteoiden puheenjohtajana, erityisesti virsi- ynnä käsikirjojen uudistustyön käynnistäjänä uusimman tutkimuksen näkökulmasta. På svenska. Saisi vastata Kirsti Rautiaisen vaikeimpaan kysymykseen ja lähteä palkintorahoilla puoleksi vuodeksi jokilaivaristeilylle Mississipille.

Asiaan.

Lukemisen edistyessä Jacob Tenströmistä on tulossa toinen niistä Turun piispoista, joita arvostan. Ensimmäinen oli Ericus Erici eli Eerik Sorolainen. Hänet tunnetaan postillan kirjoittajana. Sorolaisen Postilla lienee edelleenkin ainoa yhdenkään Turun piispan julkaisu, jolla on jotain pysyvää arvoa kristittyjen iankaikkisen autuuden tai edes tämänpuoleisen tolkun hengenelämän kannalta. No jaa, kyllä Martti Simojoen ehtoollista käsittelevä kirja Sinun edestäsi ansaitsee paikkansa jumalanlasten yöpöydillä. Herätyskellon ja tekohammasmukin vieressä.

Sorolainen oli huono poliitikko, mutta hyvä hengenmies. Ericus Ericin Postilla oli ensimmäinen suomenkielinen tietokirja. Se sisälsi paitsi hengellistä opetusta, myös humanistista ja luonnontieteellistä tietoa. Mutta niistä viis. Ericus Ericin Postilla oli hyvää evankeliumitekstien selitystä. Siitä on julkaistu näköispainos vuonna 1988. Jos haluat lainata sen kirjastosta, sinun ei tarvitse varautua jonottamaan.

Tengström oli myös mainittava kirjailija, mutta hänen antinsa oli kovin toisenlaista. Siihen sisältyi muun muassa kahden piispan, eli Terseruksen ja Rothoviuksen, elämäkerrat, Turun hiippakunnan historiaa, antiikin runojen suomennoksia sekä ohjeita perunanviljelyyn. Ja paljon muuta hyödyllistä, kuten kauniiden vaatteiden hoito-ohjeita.

Kuolematonta sielun ravintoa niistä on turha etsiä, vaikkei Tengström toki mikään puupökkelö ollut hengellisissä asioissakaan. Mutta vaikka historia onkin maallisista tieteenaloista jalointa, ei kukaan saavu taivaan portille puristaen rystyset valkoisina Tengströmin teosta Historisk afhandling om svenska sjömagten i äldre tider och i synnerhet under konung Erik XIV.

Mainetekonsa hän teki kriisiajan poliitikkona ja Suomen kansakunnan yhtenä arkkitehtinä. Sen lisäksi hän oli hyvä johtaja ynnä taidollinen ihmisten kohtaaja.

Mikäli Jacob Tengströmin aikana olisi ollut autoja, hän olisi keksinyt niihin lukkiutumattomat jarrut. Ne ovat kirkollisen vankkurivaunun tärkein tekninen ominaisuus. Toisten kanssa asioidessaan kristityllä, etenkin piispalla, pitäisi olla abs- eli lukkiutumattomat jarrut.

Kirkossa on aina ollut vastakkainasettelua ja vastakkain asettuvia ryhmiä ja henkilöitä. Vastapuolen näkemykset ja toimet ovat usein tuntuneet ylipääsemättömän vääriltä. Niitä on vastustettu tinkimättömästi sekä sanoin että toimin. Voittoihin ja tappioihin ei kuitenkaan ole valmistauduttu. Jos jäämme häviölle, meidän pitäisi kuitenkin kyetä jatkamaan. Jos saamme voiton, pitäisi hävinneillekin jättää happea ja elämisen tilaa. Sekä voittaminen että häviäminen vaativat taitoa. Ja lukkiutumattomia jarruja.

Koskaan ei pitäisi päästää itseään niin pahalle törmäyskurssille, etteivät pyörät liikkuisi. Kuka tahansa osaa aiheuttaa konfliktin ja pösäyttää ilmoille oman kantansa kuin sarvikuono. Harvempi ajattelee myös dagen efter. Lukkiutumattomat jarrut takaavat sen, että poljettaessa jarrut pohjaan eli vedettäessä liinat kiinni päästään kuitenkin pahimman jälkeen eteenpäin. Ja sinne kai meillä on suunta?

 

Hyvää pääsiäisaikaa!

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Teemun taitava blogikirjoitus on tällä kertaa hieman kryptinen, mutta ymmärsin yskän – luullakseni, koska itsekin olen melkoisessa taudissa (lue:luulen ymmärtäväni, mihin Teemu viittaa kirjoituksellaan). Olisiko sama juttu ollut tehokkaampi ilman kirkkohistoriallista taustajuttua ja suoraan asia auki kirjoitettuna? Voitko siis Teemu hieman avata asiaa vaikka täällä kommenttikejtussa (vaikka luulekin ymmärtäväni)?

  2. Olen muutaman kirjan suomentanut ja siksi kokemukseta tiedän, ettei se lyö leiville. Olen aika varma, että SKS tuon teoksen vielä suomentaa. ÅA:n entinen prof Björkstrand on erittäin lahjakas tutkija ja kirjoittaja. Tuo elämäkerta on mennyt minulta ohi, tuliko se SLS:n sarjassa ulos?
    Luulenpa, ettei Tenströmillä ollut muuta vaihotehtoa kuin tuo itsevaltius. Säätyvaltahan oli Ruotsissa ajanut karille. Suomalasille Kustaa III:n vallankaappaus sopi mainiosti. Venäjän yhteydessä ei muuta olisi voinut ajatellakaan, ei varsinkaan kun hallitusmuoto pysyi samana.
    Tilanne on nyt hiukan sama. Viisaammat ovat jo todenneet, mihin presidentin valtaoikeuksien riisuminen johti. Puolue-elämämme on yhtä riistiriitaista kuin hattujen ja myssyjen aikana.